Greta Lisa Johansdotter Kastus

Sukua äitini puolelta

Suku sijoittuu Vähäkyrö-Vöyri akselille. Eli sekä isäni että äitini sukujuuria on näillä alueilla. Yhteiset esi-isät löytyvät Alajärven Nelimarkasta lukuunottamatta Karjalassa  eläneestä sukuhaarasta.

Äitini mummu eli äidinäiti oli nimeltään Greta Lisa Johansdotter Kastus. Jossain olen nähnyt hänen nimenään käytetyn Kerttu Liisa Juhantytär Kastus. Kirkonkirjojen mukaan hän syntyi 9.10.1886 Vöyrin Rekipellossa.  Hänet kastettiin 13.10.1886 Kastuksessa eli perheen kotona Vöyrillä. 

Kummeina toimivat 

1. Matts Dalka? ja vaimo Lisa, 2. Anders Bargrar(?) ja vaimo Beata 3. Bonde Erik Eveli, Vähäkyrö . Greta Lisan kummina toimi todennäköisesti äidin veli Erik, joka oli muuttanut Vähäänkyröön Eveliin ja sukunimi oli siten muuttunut Eveliksi.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=23422&pnum=287

Greta Lisa Johansdotter eli Juhantytär Kastus syntyi 9.10.1886 Vöyrin Rekipellossa perheen toisena lapsena. Hänen isänsä oli Johan Gustaf Johansson Kastus (s.1.6.1862 Vöyri, Rekipelto) ja äiti Maria Eriksdotter os. Thors (s. 17.8.1855 Vöyri, Lomby).  Isä oli Greta Lisan syntyessä 24-vuotias ja äiti 31-vuotias.  Perheen ensimmäinen lapsi Johannes oli syntyt pari vuotta aikaisemmin (13.8.1884).

Greta Liisan lapsuudenperheen kohtaloista kerroin toisessa kertomuksessa, jonka otsikko on Johan Mattson Kastus ja Greta Johansdotter Kastus. Heidän dramaattisen ja aivan liian nuorena tapahtuneen kuoleman johdosta heidän orvoksi jääneet lapsensa Erik  2v 3kk ja Greta 4½v ajautuivat erilleen ja kasvoivat eri perheissä. Alkuun orpolapset menevät kuitenkin Vöyrin Bergbyhyn Jussil taloon, jossa he asettuivat Anders Johansson Jussil ja Elisabet Johansdotter (os. Konsti) perheeseen. Perheessä oli 6 omaa lasta ja kaksi kasvattilasta. Anders oli orpolasten äidin setä eli äidin isän  Erikin veli. Isovanhemmat isän puolelta olivat siis kuolleet ja isovanhemmat äidin puolelta olivat muuttaneet Vähäkyröön. Nämä sukulaiset huolehtivat orpolapsista ensin,  mutta jostain syystä Greta Lisa muuttaa isovanhempiensa Erik ja Liisa Långsin luo Evelin taloon Vähäkyröön kun taas Erik jää ruotsinkieliseen perheeseen Vöyrille.

 Tämä tieto löytyy myös Vähäkyrön rippikirjasta vuodelta 1893-1903. Muuton päivämäärä ei ole tiedossa. Greta Lisa on itse kertonut, että muutto on ollut hankalaa, kun hän puhui vain ruotsia ja Evelin perheessä puhuttiin suomea. Kirkonkirjan mukaan isovanhemmat Erkki ja Liisa Thors ovat ruotsinkielisiä, joten varmasti hän on saanut puhua myös äidinkieltään. Mahdollisesti hänen samassa talossa asuva sedän perhe ja serkut puhuivat kuitenkin suomea, koska heidän kielekseen on kirkonkirjoissa merkitty suomi.

Lähde: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27566&pnum=184

Gretan isoäiti Liisa kuolee 22.1.1907 ja isoisä Erik 14.10.1908.

Greta Lisa on opiskellut käsityönopettajaksi Hämeenlinnassa. Tarina kertoo hänen menneen junalla Hämeenlinnaan ja junassa hän on tutustunut erääseen äitiin ja hänen lapsiinsa. Hän on nukahtanut junassa ja tämä henkilö on hänet herättänyt, jotta hän ei nukkuisi aseman ohitse. Gretalla ei ole ollut yöpaikkaa tiedossa, joten tämä henkilö on tarjonnut sitä omasta kotoaan. 

Greta teki itselleen vaatteita ja oli tarkka niistä ja pukeutui aina sievästi. Hänestä on valokuvaamossa otettu kuva veljensä Maunon kanssa. Kuvassa hän on pukeutunut hameeseen, joka on joskus kulkeutunut äidilleni. Hameita oli kaksi ja muistan lapsena että ne olivat verrattoman mystisiä, kuin kuninkaallisen vaatteita. Lapsena minulla oli kuvitelma, että Greta Lisa oli jostain rikkaasta perheestä näiden hienojen hameiden vuoksi. Niitä käytiin salaa kokeilemassa vintillä ja leikittiin kuningatarta ja pukeuduttiin myös korkokenkiin. Toinen hame oli vihreä ja se on vielä tallella. Toinen hame oli muistaakseni vaaleampi. Molemmat olivat tehty kiiltävästä tukevasta kankaasta, joka laskeutui kuitenkin hienosti. Nyt kun aikuisena tarkastelen tätä hametta, näen, että se on neulottu käsin ja käytetty taidokkaita ompeleita. Hihassa on lopulta melko yksinkertaisilla harsintaompeleilla saatu hieno efekti aikaiseksi. Ihme kyllä ne ompeleet esim. hihassa ovat vielä ehjiä, vaikka hame itsessään on hiukan nuhruinen. Sen myös voi havaita, että Greta Lisa on ollut hyvin pienikokoinen.

Myöhäisemmistä vaihesta tiedän seuraavaa. 

Greta Lisa meni naimisiin 19.12.1909 Jaakko Mikonpoika Rannan (s. 21.3.1880) kanssa. Greta Lisa oli naimisiin mennessään 23-vuotias ja Jaakko  29-vuotias. Jaakko Ranta oli suomenkielinen ja perheessä puhuttiinkin suomea ja jälkipolvista tuli täysin suomenkielisiä.

Heille syntyi kaksi lasta. Poika Maunu syntyi 8.7.1910 (7 kk vihkimisen jälkeen) ja tytär Martta kolme vuotta myöhemmin 10.7.1913.  Muita lapsia ei heille syntynyt.

 Greta Lisan puoliso Jaakko kuoli 6.11.1936 56v 7kk ikäisenä ja Greta Lisa jäi leskeksi 50-vuotiaana. Maunu oli tuolloin 26-vuotias ja Martta 23-vuotias. Maunu kuolee seuraavana vuonna vain 27-vuotiaana keuhkotautiin. 

Jaakko Ranta

 Greta Lisa ja ainut jäljellä oleva lapsi tytär Martta jäävät asumaan Rannan taloon. Elantoa hankittiin kanalasta, jonka munia haudottiin talossa erityisessä haudontahuoneessa. Greta Lisa eli suomeksi Liisa ajoi hevosella Vaasaan myymään kanamunia torilla. Tarinan mukaan hän sai kanamunat hyvin myytyä, koska osasti ruotsia. Hän auttoi myös muita myymään munia kun omat tavarat oli myyty.

 Sota-aikana miehet olivat rintamalla ja Marttakin oli melkein jäädä naimattomaksi. Tai ainakin hänen isänsä sukulaiset niin luulivat. Martta kuitenkin löysi puolison sota-aikaisen kirjeenvaihdon kautta ja meni naimisiin Laatokan karjalasta kotoisin olevan Immanuel eli Manu Karvosen kanssa. Martta oli naimisiin mentäessä 30-vuotias ja Manu 31-vuotias. Greta Liisa on myöhemmin kertonut jälkipolville että Martta kutoi villasukkia ja lähetti niitä rintamalle. Hän sai useita kirjeitä vastaukseksi ja kiitokseksi. Martta oli kysynyt äidiltään että kenelle hän vastaisi. Greta Lisa oli vastannut, että vastaa sille, joka on koditon. Eli sitä kautta pappani Manu, joka menetti Karjalan Räisälästä kotinsa rajan taakse päätyi Vähäkyröön. Greta Liisa oli vaikuttamassa tässä asiassa.

Martta ja Immanuel Karvonen

Tytär Martta ja vävy Manu asuvat ensin Rannan isossa talossa, jossa toisessa päässä asuu  Greta Liisan miehen Jaakon veli Juho perheineen. Jonkinlaisia ristiriitoja maista ja talosta lienee ollut ja Manu alkaakin rakentaa omaa kotirintamaa jonkin matkan päähän Rannan talosta. Nähtävästi ensin rakentuu navatta. Suvun tietojen mukaan talo tai navetta rakennettiin Manun saamilla sotakorvauksilla Räisälään jääneestä talosta.

Greta Lisan veli Erik kuolee Amerikassa 16.10.1952 naimattomana ja lapsettomana. Hän oli kuollessaan 63v 9kk ikäinen. Hänet on haudatt Eric Gustafssonin nimellä Princetoniin
Lähde: https://www.findagrave.com/memorial/190563115/eric-gustafson

Martan lapset ovat olleet Erikin kuollessa vielä pieniä, Eeva 8-vuotias. Vaikka Erikin jättämästä amerikanperinnöstä ei ollut lupa puhua, ei se estänyt lapsia puhumasta siitä naapurissa. Eeva oli ajanut pyörällä naapuriin ja kertonut miten he ovat nyt rikkaita.  Eeva muistaa että seteleitä oli paljon ja hän oli kaiketi varastanut yhden setelin kirjanmerkiksi ja jäi siitä kiinni. Vanhemmat olivat hyvin vihaisia hänelle tästä.

Nähtävästi Greta Lisa luovuttaa rahoja perheelle, joka käyttää ne talon / navetan rakentamiseen. Aivan varmaa muistikuvaa ei ole kumpi näistä on rakennettu ensin ja kumpi myöhemmin. Myös nämä rahoituskuviot ovat hiukan epäselviä, mutta näin sukutarina kertoo. Greta Lisa kuitenkin muutti tyttären ja vävyn mukana uuteen taloon ja Rannan maat jaettiin. Vävy Manu oli maanviljelijä ja hän viljeli peltoja sekä talossa oli myös sikoja. Talossa ei ollut koskaan traktoria, vaan maatyöt tehtiin hevosella.

Greta  Liisa oli osa tyttären perhettä perheen kasvaessa kolmella lapsella. Hän auttoi ainakin Martan poikaa Eskoa ruotsin läksyissä. Tavatessaan ruotsinkielisiä sukulaisiaan vaihtui kieli ruotsiksi heidän kanssaan keskustellessa. Perhe muistaa miten ruotsalaisten sukulaisten kanssa keskusteltiin vilkkaasti. Paljon oltiin tekemisissä myös Evelin perheen kanssa. Evelissä asui Greta Liisan serkkuja, joiden kanssa hän oli kasvanut isovanhempiensa luona.

Greta Liisa Ranta

Greta Lisalla oli huono näkö ja hän yritti lukea huonoilla silmillään ja suurennuslasilla raamattua. Myöhemmin nuorempi polvi katuu että ei lukenut mummulle, kun hän ei siihen itse pystynyt ja ei nähnyt. Lapsenlapsena itselläni on muistikuva siitä nurkasta, jossa Liisa-mummun sänky oli ja jossa hän kumaraisena ja hiljaisena vietti aikaa.

Greta Lisa asuu tyttärensä Martan perheessä kuolmaansa saakka 3.2.1975. Hän on kuollessaan 88v 3kk ikäinen. Hän ennättää nähdä myös lapsenlapsia kaikilta kolmelta lapseltaan. Pari lapsenlasta syntyy hänen kuolemansa jälkeen.

Greta Lisan kuolemaan liittyy seuraava tarina. 

Ennen kuolemaansa hän sairastui ja hänet vietiin Vähäkyrössä lääkärille, Eero Sumuvuorelle.  Lääkäri lähetti hänet Vaasan keskussairaalaan, jossa hän sitten menehtyi. Kun hänen kuolemansa jälkeen hänen tavaroitaan tuotiin omaisille, huomasivat he, että niissä oli väärä nimi: Elisa Ranta. Nimi siis oli melkein oikein, sillä Greta Lisa oli ollut Liisa nimisenä jo vuosia puhekielessä. He lähtivät selvittämään asiaa Vähäkyrön lääkärin kanssa. Tämä oli erehdyksessä ottanut väärän henkilön tiedot lähetteeseen. Hän oli tuntenut potilaan aina suomenkielisenä Liisa Rantana eikä ollut tiennyt että hänen taustansa on ruotsinkielinen ja nimi Greta Lisa. Kuolintodistus oli jo kirjoitettu väärälle niemelle ja oli mekoinen episodi saada se korjattua.  Elisa Ranta oli Rannan perheen toinen miniä ja hän kuoli 1987.   Lääkäri korjasi lähetteeseen teidot oikein ja oikea Liisa pääsi haudan lepoon omaisten saattelemana.

Ranta Jaakko, Greta Liisa ja Maunu sekä Karvonen Emmanuel ja Martta

 

 

 

 

 

 

Emmanuel Karvosen isälinja "Karvanen" Karjalassa

Emmanuel eli Manu Karvosen (s.7.5.1912 Metsäpirtti, k. 20.12.1979 Vähäkyrö) taustalta voi löytää kaksi sukulinjaa, jossa sukunimet ovat seuranneet isälinjassa useita sukupolvia. Emmanuelin äidin Eeva Heikintytär Karvasen (os. Peltonen) (s.3.1.1878, Sakkola, Wanhajaama1, k. 10.12.1940) puolelta esiintyy Peltosen sukulinja  ja isän Juho Yrjönpoika Karvasen (s. 5.3.1870 Rautu, Palkeala 4, k. 8.1.1940 Ilmajoki) puolelta Karvasen sukulinja. 

Peltosen suku on asustanut pääsääntöisesti Laatokan Karjalassa  Sakkolan pitäjässä (myöhemmin Metsäpirtti, Viisjoki)  Vanhajäämässä ja Karvasen suku myös Karjalassa Raudun pitäjässä Palkealan kylässä.

Käsittelen tässä Emmanuel Karvosen isälinjaa, joka on seuraava

 Lähden käsittelemään isälinjaa Karvasen suvusta 7 sukupolvesta edeten sukupolveen 1.

Esi-isäni tässä sukulinjassa nimellä Karvanen on Raudun pitäjästä. Rautu sijaitsi Karjalan kannaksen kaakkoisosassa, jossa pitäjän eteläinen raja oli samalla itsenäisyyden aikana valtakunnan rajana runsaan neljänkymmenen kilometrin matkalla. Länsipuolella rajanaapureina olivat Kivennavan ja Valkjärven pitäjät, pohjoisessa Sakkola ja idässä Metsäpirtti.

 

 

Venäjän ja Ruotsin välillä käytiin 1500-luvun loppupuolella useita pitkäaikaisia sotia, jotka koettelivat rautulaisia niin kohtalokkaasti, että pitäjä autioitui lähes kokonaan. Raudussa on todettu olleen 232 autiotaloa ja ainoastaan 13 asuttua talonpoikaistaloa vuonna 1585. Rautu joutui autioina ruotsalaisten hallintaan ja valtiovallan toimesta alkoi laaja asukastoiminta. Autiotaloihin muutti asukkaita muualta Suomesta, mm. Savosta, Jääskestä ja Äyräpäästä. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Rautu erotettiin koko Kaakkois-Suomen mukana muusta Suomesta ja oli Venäjän vallan alla aina Suomen itsenäistymiseen asti.

Venäjän vallan aikana tuli rautulaisen talonpojan kohtaloksi surullinen ja kova lahjoitusmaakausi. Rautulaiset talonpojat muuttuivat itsenäisistä talonpojista Venäjän aatelisille kuuluvien maiden vuokraviljelijöiksi ja suorittivat vuokransa päivätöinä hoveihin. Tämä kausi päättyi, kun Suomen valtio lunasti Raudun lahjoitusmaat vuosina
1873–1880 ja myi sittemmin tilat viljelijöille.

Lähde: https://www.rautu.fi/Tallenne/RR-III/02-Rautu_rautulaiset/Rautu_rautulaiset.pdf

Raudun pitäjästä voit lukea seuraavista lähteistä enemmän:

https://www.skytat.fi/kannaksen-sukuhaarat/joutselaen-kylae/arkielaemaeae/354-lahjoitusmaat

 https://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Rautu/Perustietoa

https://rautu.fi/Tallenne/Lahjoitusmaa/Rautulista.htm

 

 

Karvasen sukulinja vaikuttaisi asuneen Raudun Palkealan kylässä. 

Raudun Palkealan kylän asukkaita

Vuonna 1728 oli kylässä kahdeksan taloa. Silloin asuivat siellä

-        1. Gabriel Pietarinpoika Laitinen,

-        2. Taneli Pietarinpoika Lari,

-        3. Feodor Mikitanpoika Timoska yhdessä Jaakko Mikitanpoika Timoskan kanssa,

-        4. Simo Sidoroff,

-        5. Iivana Sidoroff ja Mikkeli Martinpoika Karvinen yhdessä,

-        6. Yrjö Pietarinpoika Termonen,

-        7. Filip Yrjönpoika Junni ja

-        8. Heikki Pietarinpoika Hännikäinen. 

Vuonna 1728 Raudun pitäjässä Palkealan kylässä mainitaan kahdeksan taloa. Niistä yhdessä Palkeala N:o 4 ssä asui Mikkeli Martinpoika Karvinen ja häen yhtiömiehenä talossa oli Iivana Sidoroff.  Mikkeli Martinpoika lienee suvussani esiintyvä Michel Mattsson Karvain. 

12 vuotta myöhemmin, vuonna 1740 Mikkeli Karvasen yhtiökumppani oli Samuli Ivanov. Seuraavina vuosikymmeninä (1750-1780) Palkeala N:o 4 talon hallitsijoina mainitaan Sidoroff nimisiä miehiä, kun taas Karvanen palaa talon nimeen vuonna 1818 Yrjö Karvasen ollessa yhtenä kolmesta haltijasta. Yrjö Karvanen oli Mickel Karvasen pojan Tuomaksen poika.

 Lähde: https://rautu.fi/Tallenne/Raudunhistoria/07-sukuja-asutus/05-Asutus.pdf

 7. SUKUPOLVI

 Mikko Martinpoika Karvanen eli Mickel Mårtensson Karvain [s.1701, k.1765]

Mikko Karvanen meni naimisiin Catharina eli Katri Juhontytär Lavikaisen [1705-1790] kanssa. Heidän naimisiin menostaan ei ole ajankohtaa tiedossa. Rippikirjassa esiintyvän järjestyksen mukaan syntyy perheeseen ensin tytär Maria, sitten tytär Anna ja sitten tytär Biritta, jonka jälkeen syntyy poika Tuomas vuonna 1735. Tuomas on ensimmäinen lapsi, jonka syntymäaika mainitaan.  Annan kohdalla lukee kuollut.  Tuomaan syntyessä  Mikko on 34-vuotias ja Katri  30-vuotias.ks. alla olevan kuva. Lähde.

 Heille syntyy vielä viisi lasta, jotka löytyvät seuraavasta rippikirjasta. Poika Matts, tytär Sophia 1743 sekä kaksoset   Anna ja Agnetha (s. 11.8.1744).

Kathia tietokannassa perheen tiedoista löytyy lapset Thomas, Anna, Agnetha ja Sophia, joten muut lapset lienevät kuolleet. Ks. alla rippikirja

Mikko (Mickel) Matinpoika Karvain, s. noin 1701, k. 1765 63-vuotiaana. LAPSET:	Puoliso: Katri (Catharina) Johsdr Lavikainen, s. 1705, k. 16.2.1790 Rautu, Palkeala.
1.      Maria Mikontytär Karvanen
2.      Anna Mikontytär Karvanen, s. jälkeen 1735 Rautu, Palkeala, k. ennen 1746 Rautu, Palkeala.
3.      Biritta Mikontytär Karvanen
3. Tuomas Mikonpoika Karvanen, s. noin 1735 Rautu, Palkeala. k. 15.6.1788 Rautu, Palkeala, ikä 53v.	1. puoliso: 5.12.1764 Maria Matintytär Pohjalainen o.s. Pohias, s. noin 1746 Sakkola, Korhola, k. 29.1.1779 Rautu, Palkeala, ikä 33v. Vanhemmat: Matts Pohjalainen, s. noin 1713, k. 30.8.1798 Sakkola, Korhola, ikä 85v ja Walborg Silvast, s. noin 1719, k. 27.1.1796 Sakkola, Korhola, ikä 77v. Lapset: Tuomas Tuomaanpoika Karvanen, s. 20.12.1765 Rautu, Palkeala. Tauluun 2. Anna Tuomaantytär Karvanen, s. 5.4.1768 Rautu, Palkeala. Tauluun 3. Johan Tuomaanpoika Karvain, s. 21.12.1770 Rautu, Palkeala. Tauluun 4. Matti Tuomaanpoika Karvanen, s. 19.11.1773 Rautu, Palkeala, k. 7.9.1785 Rautu, Palkeala, ikä 11v 9kk. Yrjö (Jöran) Tuomaanpoika Karvanen, s. 22.2.1776 Rautu, Palkeala n:o 4. Tauluun 5. Paavo Tuomaanpoika Karvanen, s. 22.1.1779 Rautu, Palkeala, k. 31.1.1779 Rautu, Palkeala, ikä 9pv. 2. puoliso: Anna Paavontytär Malki, s. välillä 1754, k. 11.9.1785 Rautu, Palkeala, ikä 31v. Lapset: Simon Tuomaanpoika Karvanen, s. 23.10.1780 Rautu, Palkeala. Katri (Catharina) Tuomaantytär Karvanen, s. 17.4.1782 Rautu, Palkeala, k. 3.9.1785 Rautu, Palkeala, ikä 3v 4kk. Canutus "Nuutti" Tuomaanpoika Karvanen e. Karvain, s. 10.1.1785 Rautu, Palkeala.
4.  Matthias Mikonpoika Karvain, s. 1.8.1737 Rautu, Palkeala.
5.  Sophia Mikontytär Karvanen, , g.wärd:a, s. 1743 Rautu, Palkeala, k. 26.12.1799 Rautu, Wehmais, ikä 57v.	Puoliso: 28.12.1766 Matts Mattson Hentin, s. 14.2.1747 Rautu, Vehmais, k. 11.2.1782 Rautu, Wehmais. Sophia menee 23-vuotiaana naimisiin  19-vuotiaan Matti Hentisen kanssa ja he saavat 5 lasta.  Matti kuolee 37-vuotiaana ja Sophia 57-vuotiaana. Lapset: Johan Matinpoika Hentin, s. 27.8.1768 Rautu, Wehmais, k. 20.6.1777 Rautu, Wehmais. Anna Matintytär Hentin, s. 19.4.1771 Rautu, Wehmais, k. 20.10.1819 Rautu, Wehmais, ikä 48v 6kk. Agnetha Matintytär Hentin, s. 15.2.1774 Rautu, Wehmais, k. 22.3.1813 Rautu, Suvenmäki, ikä 39v 23vk.lapsivuode Mathias Matinpoika Hentin, s. 24.11.1776 Rautu, Wehmais, k. 19.1.1777 Rautu, Wehmais, ikä 8 vk. Thomas Matinpoika Hentin, s. 3.12.1777 Rautu, Wehmais, k. 7.10.1784 Rautu, Wehmais, ikä 6v 10kk.slag
6.   Anna Mikontytär Karvain, s. 18.8.1744 Rautu, Palkeala, (kaksonen). k. 15.10.1802, ikä 58v1kk, kuume	1. puoliso: 2.7.1763 Rautu Johan Kårhoin, s. 1714, k. 24.9.1789 Rautu, StorPorcku, ikä 75v. Anna menee naimisiin Porcun kylästä olevan Johan Kårhoin kanssa 19-vuotiaana. Puoliso on naimisiin mennessä 49-vuotias. Avioliitto lienee lapseton. Rippikirjoissa ei mainita lapsia. Lähde. Puoliso kuolee 75-vuotiaana, kuolinsyy hits.feber = kuume. 2. puoliso: 1790 Georg Thomasson Pakin, s. Rautu, Palkeala. Anna menee leskenä uudelleen naimisiin 45-vuotiaana.
7. Agnetha Mikontytär Karvanen, s. 18.8.1744 Rautu, Palkeala, (kaksonen). k. 8.11.1810 Sakkola, Lapinlahti. ikä 66 v	1. Puoliso: 5.12.1764 Peter Johansson Kallonen (Kalloin), s. 1740 Sakkola, Lapinlahti, k. 4.5.1808 Sakkola, Lapinlahti. ikä 68v Agnetha Karvain menee naimisiin 5.12.1764 Sakkolan kylästä olevan Peter Johansson Kalloin (Kallonen) kanssa.  Asuinpaikka Lapilax, Kallonen &Lavikain. Hiskin mukaan heille olisi syntynyt ainakin poika Lars 29.7.1783 Lapilax kylässä., tytär Anna 25.2.1781. Kathia tietokannassa heillä on myös poika Jöran, Peter ja  tytär Carin. Lapset: Jöran Petersson Kalloin, s. 1766 Sakkola, Lapilax, k. 22.2.1786 Sakkola, Lapilax, kuolinsyy hetsig feber=kuume, ikä 20v. Peter Petersson Kalloin, s. 31.8.1770 Sakkola, Lapinlahti, k. 15.0.1814 Sakkola, Lapinlahti. ikä 44v, punatauti Thomas Petersson Kallonen, s. 31.8.1772 Sakkola, Lapilax, (kaksonen), k. 21.9.1772 Sakkola, Lapilax, kuolinsyy förqwäfd af modren=tukehtunut, ikä 21pv. Catharina Petersdotter Kallonen, s. 31.8.1772 Sakkola, Lapilax, (kaksonen), k. 17.2.1781 Sakkola, Lapilax, kuolinsyy hets.feb.=kova kuume, ikä 8v 5kk. Thomas Petersson Kallonen, s. 15.12.1774 Sakkola, Lapinlahti. Johanna Petersdotter Kallonen, s. 27.7.1778 Sakkola, Lapilax. Anna Petersdotter Kalloin, s. 25.2.1781 Sakkola, Lapilax, k. 28.4.1782 Sakkola, Lapilax, kuolinsyy isorokko, ikä 1v 2kk. Lars Petersson Kalloin, s. 29.7.1783 Sakkola, Lapinlahti, k. 26.2.1785 Sakkola, Lapilax, kuolinsyy hetsig feber=kova kuume, ikä 1v 6kk.

Mikko Martinpoika Karvanen kuolee vuonna 1765,64-vuotiaana ja hänen leskensä Katri elää tämän jälkeen vielä 25 vuotta ja kuolee 85-vuotiaana. Katri asuu Tuomas-pojan kanssa.

 6. SUKUPOLVI

Mikon lapsista Tuomas syntyy vuonna 1735 ja hän menee 29-vuotiaana naimisiin Sakkolan Koholasta kotoisin olevan Maria Matintytär Pohiaksen kanssa. Myös Pohjalainen mainitaan sukunimenä.  Maria on naimisiin mennessä n. 18-vuotias eli 10 vuotta nuorempi kuin miehensä.  Heille syntyy 5 lasta: Tuomas joulukuussa 1765, Anna huhtikuussa 1768, Johan joulukuussa 1770, Matti marraskuussa 1773, Yrjö (Jöran) helmikuussa 1776 ja Paavo tammikuussa 1779. Perheen äiti kuolee Paavon syntymän jälkeen viikon kuluttua synnytyksen jälkeisiin ongelmiin  33-vuotiaana. Tuomas on tuolloin 14-vuotias, Anna 11-vuotias, Johan 9-vuotias, Matti 6-vuotias ja Yrjö 3-vuotias.

Raudun verotusluettelossa vuodelta 1775-1776 mainitaan Palkealan kylässä Thomas Karvanen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2107472&fullpic=1

 Lähde:

Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen verollepanokartat > Viipurin läänin verollepanokartat > Charta Beskrifning öfver Sittarigola och Palkehela Byars Ägor uti Rautus Sokn och Kexholms Södra Lähn belägne, Herr Majoren och Hof-Apothequaren Briskorn tilhörande. Til skattläggning afmätte. 1775-1776 (125 Rautu 20:2)

Raudun kartassa  1775 on merkittynä Thomas Karvasen talo: https://rautu.fi/Tallenne/Historiaasutus/Riikola_Palkeala.pdf

Isä Tuomas menee uudelleen naimisiin  parikymmentä vuotta nuoremman Anna Paavontytär Malkin kanssa (s. 1754) ja heidän ensimmäinen lapsensa Simon syntyy vuonna 1780, jolloin Tuomas on 45-vuotias ja  vaimo Anna 26-vuotias. Heille syntyy vielä kaksi lasta Catharina eli Katri 1782 ja Canutus eli Nuutti tammikuussa 1785. Katri tytär kuolee 3.9.1785 3-vuotiaana.Tuomaan poika Matti ensimmäisestä avioliitosta kuolee  kolme päivää myöhemmin 7.9. punatautiin 11v 9kk ikäisenä. Myös  Tuomaan vaimo Anna Malki kuolee punatautiin 31-vuotiaana 11.9.1785.Eli punatauti riehuu vuonna 1785 Palkealassa ja Karvasen perheessä kohtalokkaalla tavalla.

Isä Tuomas kuolee vuonna 1788 53-vuotiaana, jolloin nuorin lapsi Nuutti on 3-vuotias. Isoäiti eli Tuomaan äiti Katri on tuolloin vielä hengissä ja kuolee pari vuotta myöhemmin. 

Tuomas Mikonpoika Karvanen, s. noin 1735 Rautu, Palkeala, k. 15.6.1788 Rautu, Palkeala, kuolinsyy tärande sjukdom, ikä 53v.   Lapset:	1.puoliso: 5.12.1764 Maria Matintytär Pohjalainen o.s. Pohias, s. noin 1746 Sakkola, Korhola, k. 29.1.1779 Rautu, Palkeala, kuolinsyy lapsivuode, ikä 33v. Vanhemmat: Matts Pohjalainen, s. noin 1713, k. 30.8.1798 Sakkola, Korhola, kuolinsyy hetz.f.=kova kuume, ikä 85v ja Walborg Silvast, s. noin 1719, k. 27.1.1796 Sakkola, Korhola, kuolinsyy hetz.feb.=kova kuume, ikä 77v.
Tuomas Tuomaanpoika Karvanen, s. 20.12.1765 Rautu, Palkeala. k. 19.5.1802 Rautu, Palkeala, kuolinsyy hitsig feber = polttotauti, ikä 36v 4kk.	Puoliso: 24.1.1787 Riitta (Birgitta) Matintytär Karvanen o.s. Paaso, s. 21.2.1767 Sakkola, Petäjärvi, k. 27.8.1829 Rautu, Palkeala, ikä 62v 6kk. Lapset: Maria Tuomaantytär Karvanen, s. 10.1.1788 Rautu, Palkeala, k. 24.3.1789 Rautu, Palkeala, kuolinsyy koppor=isorokko, ikä 1v 2kk. Agnetha Tuomaantytär Karvanen, s. 17.2.1790 Rautu, Palkeala. Anna Tuomaantytär Karvanen, s. 29.12.1792 Rautu, Palkeala. Maria Tuomaantytär Karvanen, s. 25.1.1795 Rautu, Palkeala. Aatami (Adam) Tuomaanpoika Karvanen, s. 24.7.1797 Rautu, Palkeala.  Eeva Tuomaantytär Karvanen, s. 5.6.1800 Rautu, Palkeala, k. 4.1.1809 Rautu, Palkeala, kuolinsyy hits.feb.=kova kuume, ikä 8v 6kk.
Anna Tuomaantytär Karvanen, s. 5.4.1768 Rautu, Palkeala. k. 30.10.1807 Rautu, Kuninkaanselkä, ikä 39v 6kk.	Puoliso: Aapro Heikinpoika Loponen, s. 23.2.1763 Rautu, Kuninkaanselkä, k. 21.1.1809 Rautu, Kuninkaanselkä, kuolinsyy hitsig feber, ikä 45v 10kk. Lapset: Heikki Aapronpoika Loponen, s. 14.9.1790 Rautu, Kunikaanselkä, k. 7.2.1846 Rautu, Kuninkaanselkä. Maria Aaprontytär Loponen, s. 20.7.1794 Rautu, Kunikaanselkä, k. 20.3.1833 Rautu, Kuninkaanselkä, ikä 38v 8kk. Sofia Aaprontytär Loponen, s. 23.7.1797 Rautu, Kunikaanselkä, k. 25.1.1869 Sakkola, Saaroinen. Antti Aapronpoika Loponen, s. 18.11.1800 Rautu, Kunikaanselkä, k. 25.10.1858 Rautu, Kuninkaanselkä, ikä 57v 11kk.
Johan Tuomaanpoika Karvain, s. 21.12.1770 Rautu, Palkeala. k. 21.11.1809 Rautu, Palkeala, ikä 38v 11kk.	Puoliso: Sophia Salomonintytär Ijäs, s. 27.10.1775.k. 22.1.1843, Rautu, Palkeala. Ikä 67v 2kk Lapset: Stephanus Juhanpoika Karvain, s. 19.12.1797 Rautu, Palkeala. Adam Juhanpoika Karvain, s. 30.3.1800 Rautu, Palkeala, k. 8.2.1801 Rautu, Palkeala, kuolinsyy kova kuume, ikä 10kk. Andreas Juhanpoika Karvain, s. 30.11.1801 David Juhanpoika Karvain, s. 29.5.1803 Rautu, Palkeala. Anna Juhantytär Karvain, s. 23.3.1806 Rautu, Palkeala, k. 24.2.1814 Rautu, Palkeala, ikä 7v 11kk. Maria Juhantytär Karvain, s. 27.2.1810 Rautu, Palkeala, k. 27.1.1811 Rautu, Palkeala, kuolinsyy yskä, ikä 11kk.
Matti Tuomaanpoika Karvanen, s. 19.11.1773 Rautu, Palkeala, k. 7.9.1785 Rautu, Palkeala, kuolinsyy rödsoh eli punatauti, ikä 11v 9kk.
Yrjö (Jöran) Tuomaanpoika Karvanen, s. 22.2.1776 Rautu, Palkeala n:o 4. k. 26.2.1833 Rautu, Palkeala n:o 4,, kuolinsyy styng = pistos, ikä 56v 11kk.	1. puoliso:   Maria Yrjöntytär Ahokas, s. 10.4.1783 Rautu, Palkeala, k. 27.6.1807 Rautu, Palkeala, kuolinsyy swullen, ikä 24v 2kk. Lapset: Agneta Yrjöntytär. Karvanen (Malke), s. 18.11.1805 Rautu, Palkeala.k., 30.12.1835, Rautu, Huuskala, ikä 30v 1kk, kova kuume 2. puoliso: 6.1.1808 Rautu   Maria Kaarlentytär Pyykkö, Pykö, s. 16.5.1784 Rautu, Kuninkaanselkä, k. 5.11.1858 Rautu, Palkeala, ikä 74v 5kk. Vanhemmat: Carl Pykö, s. 8.3.1748 Rautu, Kuninkaanselkä, k. 30.1.1801 Rautu, Kuninkaanselkä, kuolinsyy hitz.feber=kuume, ikä 53v ja Helena Heickoin, Heikoin, Heickin, s. noin 1750 Pastoratet, k. 22.5.1787 Rautu, Kuninkaanselkä, kuolinsyy hits.f., ikä 37v 6kk. Lapset: Matti Yrjönpoika Karvanen, s. 5.5.1811 Rautu, Palkeala.k.16.11.1871 Rautu, Palkeala. Ikä 60v 6kk Eeva Yrjöntytär Karvanen, s. 23.5.1813 Rautu, Palkeala, k. 5.5.1814 Rautu, Palkeala, kuolinsyy yskä, ikä 11kk. Helena Yrjöntytär Karvanen (ravakko), s. 14.9.1815 Rautu, Palkeala.k.20.11.1898, Rautu. Ikä 83v 2kk. Eeva Yrjöntytär Karvanen (Marttinen) , s. 18.3.1818, Rautu, Palkeala, k.13.12.1857 Rautu, Palkeala. Ikä 39v 8kk, lapsivuode Maria Yrjöntytär Karvanen (Orava), s. 6.4.1821 Rautu, Palkeala.k. 26.7.1902. Ikä 81v 3kk Juho Yrjönpoika Karvanen, s. 28.6.1825 Rautu, Palkeala n:o 4. k. 16.4.1880, Rautu, Palkeala. Ikä 54v 9kk, kulkutauti
Paavo Tuomaanpoika Karvanen, s. 22.1.1779 Rautu, Palkeala, k. 31.1.1779 Rautu, Palkeala, ikä 9pv.
Tuomas Mikonpoika Karvanen  Lapset:	2. puoliso: Anna Paavontytär Malki, s. välillä 1754, k. 11.9.1785 Rautu, Palkeala, kuolinsyy punakuume, ikä 31v.
Simon Tuomaanpoika Karvanen, s. 23.10.1780 Rautu, Palkeala.k.18.11.1780, ikä 3 vk
Katri (Catharina) Tuomaantytär Karvanen, s. 17.4.1782 Rautu, Palkeala, k. 3.9.1785 Rautu, Palkeala, ikä 3v 4kk.
Canutus "Nuutti" Tuomaanpoika Karvanen e. Karvain, s. 10.1.1785 Rautu, Palkeala.k.13.11.1790, Rautu, Palkeala. Ikä 5v 10kk. Vatsatauti

Sukuamme jatkava Yrjö eli Jöran on Tuomas-isän kuollessa 12-vuotias ja asuu isoveljen Tuomas Tuomaanpoika Karvain:in (21v)  ja Johan Tuomaanpoika Karvain:in kanssa samassa taloudessa.

 5. SUKUPOLVI

Yrjö eli Jöran Tuomaanpoika Karvain (Jöran Thomasson Karvain) syntyy siis Tuomas Mikonpoika Karvasen ja Maria Matintytär Pohjaksen perheen viidentenä lapsena. Hänen äitinsä kuolee kun hän on 3-vuotias, äitipuoli Anna Malki kun hän on 9-vuotias ja isä kuolee kun hän on 12-vuotias.  Hänet nähtävästi kasvattaa hänen isoveljensä Tuomas ja Johan, jotka toimivat Palkealassa talonpoikina rippikirjan mukaan. 

Yrjö Tuomaanpoika Karvain menee  naimisiin 27-vuotiaana 27.12.1808 Maria Yrjöntytär Ahokkaan kanssa samasta Palkealan kylästä. Maria on häntä 7 vuotta nuorempi. Heidän ensimmäinen lapsensa Agneta syntyy 18.11.1805, jolloin isä Yrjö on 29-vuotias ja äiti Maria on 22-vuotias. Yrjön vaimo Maria kuolee pari vuotta myöhemmin 24-vuotiaana kesäkuussa 1807, kuolinsyy svullen eli jonkinlainen turvotus. Yrjö menee uudelleen naimisiin muutamaa kuukautta myöhemmin tammikuussa 1808 Maria Kaarlentytär Pyykön [s.1786] kanssa. Perheeseen syntyy yhteensä 7 lasta. Matti syntyy 1811, Eeva 1813 (kuolee 11 kk ikäisenä yskään), Helena 1815, Eeva 1818, Maria 1821 ja Juho 1825 (=sukuni esi-isä).

Vuonna 1818 Yrjö Tuomaanpoika Karvanen (ikä 42v.) mainitaan Michael Sloinin ja Petter Sidaroffin yhtiökummaneina Palkeala No 4 talossa. Talo on jaettu kolmen miehen kesken eli Mikkeli Selonen, Pietari Sidoroff ja Yrjö Karvanen. Tämä on nähtävissä myös rippikirjassa, jossa nämä perheen on mainittuna sukunimillä Seloin ja Onloin.

Veli Tuomas on kuollut 1802 (36-vuotiaana “polttotautiin”) ja veli Johan 1809 (38-vuotiaana).

Kuva: Palkeala N:0 4 asuvat henkilöt

Lähde: Rautu / Palkeala Henkikirja 1818

http://suvannonsuvut.net/Tallenteita/lahteet/hk1818palkehela.htm

 Raudun pitäjään ja Karvasen perheen elämään vaikutti valtakunnan päätökset. Vuonna 1825 keisari Aleksanteri I määräsi perustettavaksi lahjoitusmaakomitean tavoitteena "lahjoitusmaakysymyksen lopullinen ratkaisu", tehtävänä oli laatia ehdotus maiden omistusoikeudesta. Tähän selvitykseen koottiin 1825 Viipurin läänin lahjoitusmaa-alueilta 270 sivua käsittävä maakirja. Siihen on luetteloitu pitäjittäin ja kylittäin kantatilat ja yksittäistalot sekä lahjoitusmaatilojen vastuulliset päämiehet. Yrjö Karvanen on mainittu tässä Palkeala n:o 4 yhtenä päämiehenä.

Kuvan lähde: Raudun lahjoitusmaa-asiaa (rautu.fi)

Yrjö kuolee 1833 57-vuotiaana. Kuolinsyy pistos eli rintaan tai keuhkoihin liittyvä pistos. Matti on tuolloin 22-vuotias ja nuorin poika Juho 8-vuotias. 

Yrjön vaimo Maria kuolee vuonna 1858 74-vuotiaana.

Perhe on edelleen Palkealassa Selosten kanssa samassa rippikirjan sivussa. 

 

Yrjö (Jöran) Tuomaanpoika Karvanen, Talollinen, s. 22.2.1776 Rautu, Palkeala n:o 4, k. 26.2.1833 Rautu, Palkeala n:o 4,, kuolinsyy styng = pistos, ikä 56v 11kk. Yrjön ja Maria Ahokkaan lapsi:	1. puoliso: Maria Yrjöntytär Ahokas, s. 10.4.1783 Rautu, Palkeala, k. 27.6.1807 Rautu, Palkeala, kuolinsyy swullen=turvotus, ikä 24v 2kk.
Agneta Yrjöntytär Karvanen, s. 18.11.1805 Rautu, Palkeala. k. 30.12.1835 Rautu, Huuskala, kuolinsyy kova kuume, ikä 30v 1kk.	Puoliso: 15.11.1835 Johan Simonsson Malke, Puoliso ollut kaksi kertaa naismissa ja jäänyt leskeksi. Agnetha kuolee kuukauden päästä naimisiinmenosta kovaan kuumeeseen.
Yrjön ja Maria Pyykön lapset:	2. puoliso: 6.1.1808 Rautu Maria Kaarlentytär Pyykkö, Pykö, s. 16.5.1784 Rautu, Kuninkaanselkä, k. 5.11.1858 Rautu, Palkeala, ikä 74v 5kk. Vanhemmat: Carl Pykö, s. 8.3.1748 Rautu, Kuninkaanselkä, k. 30.1.1801 Rautu, Kuninkaanselkä, kuolinsyy hitz.feber=kuume, ikä 53v ja Helena Heickoin, Heikoin, Heickin, s. noin 1750 Pastoratet, k. 22.5.1787 Rautu, Kuninkaanselkä, kuolinsyy hits.f., ikä 37v 6kk.
Matti Yrjönpoika Karvanen, s. 5.5.1811 Rautu, Palkeala. k. 16.11.1871 Rautu, Palkeala, ikä 60v 6kk.	1. puoliso: Agneta "Aune" Jaakontytär Pekkanen, s. 6.3.1815 Rautu, Kopola, k. 9.11.1853 Rautu, Palkeala, kuolinsyy barnbörd, ikä 38v 8kk. Lapset: Liisa Matintytär Karvanen, s. 2.1.1837 Rautu, Palkeala, k. 4.2.1837 Rautu, Palkeala, kuolinsyy hinkuyskä, ikä 1kk.  Eeva Matintytär Karvanen, s. 23.12.1837 Rautu, Palkeala, k. 8.9.1842 Rautu, Palkeala, kuolinsyy punatauti, ikä 4v 8kk. Anna Matintytär Karvanen, s. 10.2.1841 Rautu, Palkeala, k. 7.9.1842 Rautu, Palkeala, kuolinsyy punatauti, ikä 1v 6kk. Maria Matintytär Karvanen, s. 2.9.1843 Rautu, Palkeala, k. 24.6.1844 Rautu, Palkeala, kuolinsyy vatsanväänne, ikä 9kk. Juho Matinpoika Karvanen, s. 13.9.1853 Rautu, Palkeala, k. 14.11.1853 Rautu, Palkeala, kuolinsyy oangifven-ilmoittamaton tauti, ikä 2kk. Kaikki Matin ja Agnetan lapset kuolivat pikkulapsina. 2. puoliso: Helena Mikontytär Ravakko, s. 30.11.1830 Sakkola, Metsäpirtti, k. 21.3.1906 Rautu, Sirkiänsaari, kuolinsyy vanhuus, ikä 75v 3kk. Lapset: Maria Mattsdr Karvainen, s. 19.2.1846 Rautu, Palkeala, k. 1862. Lisa Mattsdr Karvanen, s. 13.9.1849 Rautu, Palkeala. Yrjö Matinpoika Karvanen, s. 17.1.1858 Rautu, Palkeala No4.  Mickel Matinpoika Karvanen, s. 19.4.1860 Rautu, Palkeala No4. Agneta Matintytär Karvanen, s. 17.2.1862 Rautu, Palkeala No4, k. 18.3.1868 Rautu, Palkeala No4. Liisa Matintytär Karvanen, s. 31.10.1866 Rautu, Palkeala No4, k. 12.7.1873.
Eeva Yrjöntytär Karvanen, s. 23.5.1813 Rautu, Palkeala, k. 5.5.1814 Rautu, Palkeala, kuolinsyy yskä, ikä 11kk.
Helena Yrjöntytär Karvanen, s. 14.9.1815 Rautu, Palkeala. k. 20.11.1898 Rautu, kuolinsyy pöhö, ikä 83v 9kk.	Puoliso: 8.6.1840 Thomas Petersson Ravacko, Läksiän, s. 8.10.1812 Rautu, k. 19.11.1888 Rautu, Ristautio No1, kuolinsyy Wesitauti, ikä 76v. Lapset: Maria Thomasdotter Ravacko, s. 28.3.1841 Rautu, Ristautio. Jöran Thomasdotter Ravacko, s. 6.5.1850 Rautu, Ristautio, k. 21.2.1851 Rauti, Ristautio, kuolinsyy tuntematon sairaus, ikä 9kk. Anna Thomasdotter Ravacko, s. 8.2.1856 Rautu, Ristautio, k. 21.10.1859 Rautu, Ristautio, kuolinsyy strypsjuka=kuristustauti, ikä 3v 8kk. Anna Thomasdotter Ravacko, s. 14.11.1860 Rautu, Ristautio.
Eeva Yrjöntytär Karvanen, s. 18.3.1818 Rautu, Palkeala. k. 13.12.1857 Rautu, Palkeala, kuolinsyy lapsivuode, ikä 39v 8kk. Asuinpaikka Palkeala no 4, Rautu.	Puoliso: 7.1.1844 Rautu Michel Staffansson Marttinen, s. 1.10.1815, k. 26.9.1865 Rautu, Palkeala, kuolinsyy wattshot=vesitauti, ikä 49v 11kk. Lapset: Maria Mikontytär Marttinen, s. 19.12.1844 Rautu, Palkeala No4. Staffan Mikonpoika Marttinen, s. 28.10.1848 Rautu, Palkeala No4. lapsi Marttinen, s. 12.2.1853 Rautu, Palkeala, k. 12.2.1853 Rautu, Palkeala, kuolinsyy kuolleena syntynyt. Jöran Mikonpoika Marttinen, s. 8.1.1854 Rautu, Palkeala, (kaksonen), k. 8.1.1854 Rautu, Palkeala, kuolinsyy tuntematon sairaus, ikä 0. lapsi Marttinen, s. 8.1.1854 Rautu, Palkeala, (kaksonen), k. 8.1.1854 Rautu, Palkeala, kuolinsyy kuolleena syntynyt, ikä 0. lapsi Marttinen, s. 12.5.1855 Rautu, Palkeala, k. 12.5.1855 Rautu, Palkeala, kuolinsyy kuolleena syntynyt, ikä 0. Michel Mikonpoika Marttinen, s. 7.12.1857
Maria Yrjöntytär Karvanen, s. 6.4.1821 Rautu, Palkeala. , k. 26.7.1902 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy tuntematon, ikä 81v 3kk..	Puoliso: 10.9.1843 Anders Juhanpoika Orava, s. 6.9.1825 Palkeala, Sirkensaari?, k. 26.12.1872 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy andtäppa=hengenahdistus, ikä 47v 3kk. Lapset: Johan Andersson Orava, s. 5.11.1844 Rautu, Sirkensaari, k. 23.6.1846 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy hermokuume, ikä 1v 7kk. Matts Andersson Orava, s. 21.7.1847 Rautu, Sirkensaari, k. 10.10.1877 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy lungsot=keuhkotauti, ikä 30v 2kk. Johannes Andersson Orava, s. 2.3.1851 Rautu, Sirkensaari, k. 22.4.1851 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy tuntematon, ikä 1kk. Johan Andersson Orava, s. 10.6.1852 Rautu, Sirkensaari, k. 13.6.1886 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy Påhl Andersson Orava, s. 5.2.1856 Rautu, Sirkensaari, k. 20.7.1859 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy strypsjuka=kuristustauti, ikä 3v 5kk. Anna Andersson Orava, s. 3.11.1859 Rautu, Sirkensaari, k. 3.9.1860 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy magref=vatsanväänne, ikä 10kk. Jöran Andersson Orava, s. 23.3.1862 Rautu, Sirkensaari. vatsahaavoja, ikä 34v.
Juho Yrjönpoika Karvanen, s. 28.6.1825 Rautu, Palkeala n:o 4. k. 16.4.1880 Rautu, Palkeala, kuolinsyy Kulkkutauti tai kurkkutauti, ikä 54v 9kk.	Puoliso: 15.6.1845 Helena Matintytär Årava, s. 2.8.1825 Rautu, Sirkensaari, k. 18.9.1882 Rautu, Palkeala n:o 4, kuolinsyy keuhkotauti, ikä 57v 1kk. Vanhemmat: Mårten Orava, s. 11.4.1800 Rautu, Sirkensaari, k. 14.4.1856 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy bukref=vatsanväänne, ikä 56v ja Agneta Kiuru, s. 27.10.1802 Rautu, Korles, k. 25.5.1833 Rautu, Sirkensaari, kuolinsyy nerffeb=hermokuume, ikä 30v 6kk. Lapset: Jöran "Yllö" Juhonpoika Karvanen, s. 11.3.1846 Rautu, Palkeala n:o 4.k.6.5.1882, Rautu, Sumpulan tehdas. Kuolinsyy lavantauti. Ikä 36v 1kk Thomas Juhonpoika Karvanen, s. 20.11.1848 Rautu, Palkeala, k. 4.9.1868 Rautu, Palkeala No4, kuolinsyy nerffeber=hermokuume, lavantauti, ikä 19v 9kk. Agneta Juhontytär Karvanen, s. 16.12.1852 Rautu, Palkeala No4, k. 9.6.1853 Rautu, Palkeala No4, ikä 5kk. Matti Juhonpoika Karvainen, s. 24.10.1856 Rautu, Palkeala No4, k. 25.4.1928 Rautu, Liippua No2, ikä 71v 6kk. Anders Juhonpoika Karvanen, s. 7.2.1861 Rautu, Palkeala, k. 9.3.1861 Rautu, Palkeala, ikä 1kk. Kaksoset Maria ja Agneta Maria Juhontytär Karvanen (Loponen), s. 15.2.1862 Rautu, Palkeala No 4, (kaksonen). k. 20.1.1889 Rautu, Kuninkaanselkä. Kuolinsyy lapsivuode. Ikä 26v 11 kk. Agneta Juhontytär Karvanen, s. 15.2.1862 Rautu, Palkeala, (kaksonen), k. 2.5.1862 Rautu, Palkeala, ikä 2kk. Mikko Juhonpoika Karvanen, s. 1.10.1866 Rautu, Palkeala. k.?

 4. SUKUPOLVI

Juho Yrjönpoika Karvanen syntyi Raudun Palkealan kylässä 1825 Yrjö Tuomaanpoika Karvasen ja Maria Kaarlentytär Pyykön perheeseen nuorimpana lapsena. Hänen isänsä kuolee, kun hän on 8-vuotias.  Isoveljet Tuomas ja Johan perheineen asuu samassa taloudessa, samoin kuin isoäiti (isän äiti) Katri Juhantytär Lavikainen.

Juho menee naimisiin kesäkuussa 1845, jolloin hän on 20-vuotias. Hänen vaimonsa Helena Matintytär Orava [1825-1882] Raudun pitäjän Sirkesaaren kylästä on samanikäinen.   He asuvat edelleen Palkealassa No 4, jossa on myös Selosen perhe yhtiömiehinä. Myös Juhon veli Matti Yrjönpoika [1776-1833] vaimonsa kanssa asuu talossa sekä heidän äitinsä Maria Kaarlentytär Pyykkö [1784-1858]. Myös sisar Eeva miehensä kanssa asuu talossa jonkin aikaa, mutta muuttaa myöhemmin pois, mutta palaavat myöhemmin  Palkealaan, tällä kertaa taloon No 6, jossa on myös Onttosen perhettä.

Juho ja Helena Karvasen perheeseen syntyy 7 lasta: Yrjö 1846 (= esi-isä), Tuomas 1848, Agneta 1852 (kuolee 5 kk ikäisenä), Matti 1856, Antti 1861 (kuolee 1kk ikäisenä), Maria 1862, Agneta 1862 (kuolee 2 kk ikäisenä) ja Mikko 1866.  

Pää- ja rippikirjat 1868-1879 tila Palkealassa on mainittu 1/12 mantaalin tilaksi , omistaja Stefan Sokomoff. Juho Yrjönpoika Karvanan ja vaimo Helena Matintytär Orava asuvat tilalla. Lisäksi siellä on heidän vanhin poikansa Jöran eli Yllö Juhanpoika Karvanen vaimonsa Maria Mikontytär Kuparisen kanssa. Yllö siirtyy myöhemmin Sumpulan tehtaalle työmieheksi.

Toiseksi vanhin poika Thomas kuolee 19-vuotiaana lavantautiin. Molemmat Agneta nimiset tyttäret kuolevat pikkulapsina samoin kuin Anders niminen poika.

Poika Matti lähtee vanhempien kuoleman jälkeen siirtymään paikasta toiseen renkinä Palkaealassa eri tiloilla.  Matti muuttaa myöhemmin veljensä Mikon perheeseen Raudun Liippualla ja kuolee naimattomana vanhuuden heikkouteen 71-vuotiaana vuonna 1928.

Tytär Maria Menee naimisiin Heikki Paavonpoika Loposen kanssa ja muuttaa Palkealan Kunknkaanselkä no 5. Heille syntyy ainakin kolme lasta, joista kaksi kuolee pikkulapsina. Maria kuolee lapsivuoteeseen nuorimman lapsen syntyessä vuonna 1889 26v 11 kk ikäisenä. Leski Heikki elää Helena-tyttären kanssa Liippualla vielä 1919 ulottuvan rippikirjan loppuun. Myöhemmistä vaiheista ei tietoa.

 Poika Mikko lähtee myös kiertämään 1885 renkinä Raudun kunnan eri tiloilla, viimeksi hänet mainitaan renkinä Miettilä No 2:ssa.  Hän menee naimisiin  1901 35-vuotiaana Katri Paavontytär Lopsen kanssa Raudun Liippualta. He asuvat siellä tilattomina torppareina. Heille syntyy ainakin neljä lasta, joista kaksi kuole pikkulapsina.

 Juho kuolee 1880 54-vuotiaana Palkealassa kurkkutautiin tai kulkutautiin, selvää ei kirkonkirjasta saa

Helena kuolee 1882 57-vuotiaana Palkealassa keuhkotautiin

Tilalle jossa Karvaset ovat eläneet sukupolvesta toiseen ei jää ketään Karvasta heidän jälkeensä.  Jostain syystä perhe ei saa elantoa tilasta, tai he joutuvat osuudestaan luopumaan, sillä poika Yllö ja perheen muut pojat lähtevät muualle. Mahdollisesti se liittyy Raudun lahjoitusmaiden lunastamiseen ensin valtiolle ja sitten myymisestä edelleen talonpojille perintötiloiksi. Raudun lahjoitusmaat lunastettiin vuosina 1873-1880. Ehkä joku muu lunasti tämän tilan tässä vaiheessa. 

Alla olevassa rippikirjan otteessa näyttää että Stefan Sidaroff(?) olisi tämän 1/12 mant Palkealan tilan omistaja ja Johan Karvanen inh. Inh. tarkoittaa pääsääntöisesti loinen, toisen luona asuva tilaton. Toisissa kohdissa tämä tarkoittaa myös itselistä

Lähde: https://www.juuret.org/sanasto/ammatti

inh.

loinen

inhyses, inhysing, inneboende

itsellinen, loinen

inhysing

loinen, toisen luona asuva, tilaton

Lähde: Rautu rippikirja 1868-1879 kuva 281: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautu/rippikirja_1868-1879_mko1-18/281.htm

Rippikirjan lisämerkinnät. Lukekoon ken saa selvää!

  Johanin kuoleman jälkeen Palkealassa Stefan Sidaroff(?)in omistamalla tilalla asuu vielä leski ja poika Matti, joka muuttaa äitinsä kuoleman jälkeen vuonna 1882 Orjansaaren tilalle rengiksi.

 

Lähde:

 Raudun seurakunnan arkisto > I VÄESTÖREKISTERIARKISTO > I A Pääkirjat hakemistoineen > I Aa Pää- ja rippikirjat >I Aa:14 Pää- ja rippikirjat (1880-1889): Tiedosto 280 

 

Juho Yrjönpoika Karvanen, Talollinen, s. 28.6.1825 Rautu, Palkeala n:o 4, k. 16.4.1880 Rautu, Palkeala, ikä 54v 9kk. (kulkutauti tai kurkkutauti    Lapset:	Puoliso: 15.6.1845 Helena Matintytär Årava, s. 2.8.1825 Rautu, Sirkensaari, k. 18.9.1882 Rautu, Palkeala n:o 4, ikä 57v 1kk.keuhkotauti Vanhemmat: Mårten Jöransson Orava, s. 11.4.1800, k. 14.4.1856 Sirkensaari, Rautu ja Agneta Stephensdr. Kiuru, s. 27.10.1802, k. 25.5.1833 Sirkensaari, Rautu.
Jöran "Yllö" Juhonpoika Karvanen, s. 11.3.1846 Rautu, Palkeala n:o 4. k. 6.5.1882 Rautu, Sumpulan tehdas, kuolinsyy lavantauti, ikä 36v 1kk. Asuinpaikka Palkeala	Puoliso: 26.6.1869 Maria Mikontytär Kuparinen (Wiskari), s. noin 5.1.1850 Sakkola, Lapinlahti, Kuparin, k. 23.9.1916. Asuinpaikka Sumpula. Vanhemmat: Mikko Kuparinen, s. 7.1.1824 Sakkola, Lapinlahti, k. 4.11.1893 Sakkola, Lapinlahti ja Anna Christiina Söder, s. 18.12.1827 Mikkeli, Antola N:o1, k. 4.1.1892 Sakkola, Lapinlahti. Lapset: Johan Yrjönpoika Karvanen, s. 5.3.1870 Rautu, Palkeala No 4. k. 8.1.1940 Ilmajoki, ikä 69v 10kk. Helena Yrjöntytär Karvanen, s. 5.5.1879 Rautu Anna Liisa (Elisabeth) Yrjöntytär Karvanen, s. 2.9.1882 Rautu, Sumbulan tehdas.
Thomas Juhonpoika Karvanen, s. 20.11.1848 Rautu, Palkeala, k. 4.9.1868 Rautu, Palkeala No4, ikä 19v 9kk. lavantauti
Agneta Juhontytär Karvanen, s. 16.12.1852 Rautu, Palkeala No4, k. 9.6.1853 Rautu, Palkeala No4. ikä 5 kk
Matti Juhonpoika Karvainen, s. 24.10.1856 Rautu, Palkeala No4. k. 25.4.1928, Rautu, Liippua No 2, ikä 71v, vanhuuden heikkous	Poika Matti lähtee vanhempien kuoleman jälkeen siirtymään paikasta toiseen renkinä Palkaealassa eri tiloilla.  Matti muuttaa myöhemmin veljensä Mikon perheeseen Raudun Liippualla ja kuolee naimattomana vanhuuden heikkouteen 71-vuotiaana vuonna 1928.
Anders Juhonpoika Karvanen, s. 7.2.1861 Rautu, Palkeala, k. 9.3.1861 Rautu, Palkeala, ikä 1kk.
Maria Juhontytär Karvanen, s. 15.2.1862 Rautu, Palkeala No 4, (kaksonen). k. 20.1.1889 Rautu, Kuninkaanselkä No5, kuolinsyy lapsivuode, ikä 26v 11kk.	Puoliso: Heikki Paavonpoika Loponen, s. 20.5.1853. Lapset: Helena Heikintytär Loponen, s. 22.7.1883 rautu, Kuninkaanselkä No5. Mikko Heikinpoika Loponen, s. 2.10.1887 Rautu, Kuninkaanselkä No5, k. 2.5.1888 Rautu, Kuninkaanselkä No 5. Anna Heikintytär Loponen, s. 17.1.1889 Rautu, Kuninkaanselkä No5, k. 17.1.1889 Rautu, Kuninkaanselkä No 5. Tytär Maria Menee naimisiin Heikki Paavonpoika Loposen kanssa ja muuttaa Palkealan Kunknkaanselkä no 5. Heille syntyy ainakin kolme lasta, joista kaksi kuolee pikkulapsina. Maria kuolee lapsivuoteeseen nuorimman lapsen syntyessä vuonna 1889 26v 11 kk ikäisenä. Leski Heikki elää Helenan kanssa Liippualla vielä 1919 ulottuvan rippikirjan loppuun. Myöhemmistä vaiheista ei tietoa.
Agneta Juhontytär Karvanen, s. 15.2.1862 Rautu, Palkeala, (kaksonen), k. 2.5.1862 Rautu, Palkeala, ikä 2kk.
Mikko Juhonpoika Karvainen, s. 1.10.1866 Rautu, Palkeala.	Puoliso: 15.12.1901 Katri Paavontytär Loponen, s. 30.6.1876 Rautu, Liippua. Lapset: Anni Karvanen, s. 23.10.1904 Rautu, Liippua, k. 25.10.1904 Rautu, Liippua. Helena Karvanen, s. 5.2.1907 Rautu, Liippua No2. Matti Karvanen, s. 22.5.1909 Rautu, Liippua No2. Armas Karvanen, s. 2.10.1916 Rautu, Liippua No2, k. 31.1.1919 Rautu, Liippua, kuolinsyy kuume, ikä 2v 3kk. Poika Mikko lähtee myös kiertämään 1885 renkinä Raudun kunnan eri tiloilla, viimeksi hänet mainitaan renkinä Miettilä No 2:ssa.  Hän menee naimisiin  1901 35-vuotiaana Katri Paavontytär Lopsen kanssa Raudun Liippualta. He asuvat siellä tilattomina torppareina. Heille syntyy ainakin neljä lasta, joista kaksi kuole pikkulapsina.

 3. SUKUPOLVI

Yllö eli Yrjö Juhonpoika Karvanen ja Maria Mikontytär Wiskari.

= Juho Karvasen vanhemmat, Manu Karvosen isovanhemmat

JöranKarvanen eli Yllöksi kutsuttu esi-isä syntyi vuonna 1825 Yrjö Karvasen ja Maria Pyykön perheen nuorimmaisena lapsena.  Perhe asuu Raudun Palkealassa No4, jossa Yrjön isä toimi vuokraviljelijänä. Maatilat lunastettiin venäläisiltä omistajiltaan valtiolle 1873-1880 ja myytiin edelleen talonpojille.

Jöran eli Yllö Karvanen ja Maria Kuparinen (Wiskari) menevät naimisiin 26.6.1869 eli juhannuksen aikoihin.  Yllö on naimisiin mennessään 23-vuotias ja Maria19-vuotias.  He asuvat alkuun Yllön perheen luona ja heille syntyy siellä ensimmäinen lapsi Johan vuonna 1870.

Hänen vaimonsa Maria Mikontytär Kuparista kutsutaan jossain kirkonkirjassa myös Wiskari sukunimellä, jonka merkitys jää epäselväksi. Hänen isänsä on muut esi-isät ovat Kuparisia Sakkolan pitäjästä Lapinlahdesta.

Lähde: Vihitty, https://hiski.genealogia.fi/hiski/eb8dx

Yrjö eli Yllö perheineen muuttaa Raudun pitäjässä Sumpulan tehtaalle noin vuonna 1875, sillä siitä alkaen läytyy rippikirjamerkinnät Sumpulassa. Vanhemmat ja veljet jäävät vielä Palkealaan. Sumpulan tehtaalla sijaitsi rautatehdas, jossa oli masuuni, valimo ja konepaja. Yrjö mainitaan täällä työmiehenä.

Isä Juho kuolee 1880 54-vuotiaana Palkealassa kurkkutautiin tai kulkutautiin, selvää ei kirkonkirjasta saa ja äiti Helena kuolee 1882 57-vuotiaana Palkealassa keuhkotautiin. Karvasia ei enää tämän jälkeen Palkeala No 4:ssa ole.

Yrjön veljet  Matti ja Mikko lähtevät rengeiksi  vanhempiensa kuoleman jälkeen ja Yllö perheineen muuttaa jo aikaisemmin samassa pitäjässä olevalle  Sumpulan tehtaalle,  jossa Yllö toimii työmiehenä. "Sumpulan savotta", rautatehdas: masuuni, valimo ja konepaja.

SSHY - Kuvatietokanta - Rautu (sukuhistoria.fi)

Perheeseen syntyy tytär Helena yhdeksän vuotta myöhemmin 5.5.1879. Yllö kuolee toukokuun 6. päivänä vuonna 1882 lavantautiin 36-vuotiaana.  Hänen vaimonsa Maria Kuparinen  jää leskeksi 32-vuotiaana ja on raskaana. Lapsista Juho  on tuolloin 12-vuotias ja Helena 3-vuotias. Perheen kolmas lapsi, tytär Anna Elisabeth, eli myöhemmin Anna Liisa syntyy syyskuussa 1882.

Seuraavana vuonna heinäkuussa 1883 Yllön leski Maria menee naimisiin Matti Pekanpoika Kuparisen (s. 4.3.1839, k.19.3.1909) kanssa ja muuttaa Sakkolan pitäjään Lapinlahteen puolison kotiin.  Maria on Matin kolmas vaimo.  Marialle ja Matille syntyy neljä lasta: Maria ( 28.1.1884-28.2.1962), Mikko (s.15.5.1885, k.?), Matti (s.3.7.1887,k.1.9.1888) sekä Elias ( s.16.6.1889,k.16.6.1889). Ainakin kaksi heistä kuolee pikkulapsena, toinen yskään ja toinen vastasyntyneenä heikkouteen.  Myös Yllö Karvasen lapset Juho, Helena ja Anna Liisa muuttavat Sakkolaan Lapinlahteen äidin mukana.  Marian uusi puoliso on lampuoti ja seppä.

Lampuoti (ruots. landbonde) on agraarisessa Suomessa maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. 

Yllön ja Marian tytär Helena Karvanen menee naimisiin 13.11.1898 19-vuotiaana Matti Matinpoika Laitisen kanssa Riiskan kylästä. He muuttavat sieltä Lapinlahteen ja myöhemmin Arkuntanhualle.  Heille syntyy ainakin 6 lasta vuosien 1903 ja 1916 välillä Sakkolan Arkuntanhuassa.

Lähde: Sakkola vihityt 1890-1905 sivu 58 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17414&pnum=31

Yllön ja Marian tytär Anna Elisabeth eli Anna Liisa menee naimisiin 30.9.1906 24-vuotiaana Räisälästä kotoisin olevan Wille Aapronpoika Tenhosen (s.2.9.1882) kanssa. Wille oli muuttanut 1902  Räisälästä Sakkolaan. Hän asui Räihärannassa Heidän asuinpaikakseen mainitaan Räihäranta,  jossa heille syntyi kaksi tytärtä Ester Emiilia (1908) ja Jenny Aliina (1911) . Vuonna 1914 he muuttivat Vilakkalan kylään. Siellä heille syntyi vielä tytär Aili Maria (1914) ja poika Tauno (1917). Willen kohdalla mainitaan että hän on entinen mylläri Kunsan hovissa. Myöhäisemmistä vaiheista tai lapsista ei ole tietoa.

Lähde Sakkolan vihityt 1890-1907 sivu 107: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17414&pnum=80

 

Johanin äiti Maria Kuparinen jää leskeksi toisen kerran vuonna 1909, kun hänen puolisonsa Matti kuolee 70-vuotiaana. Maria kuolee 1916 66-vuotiaana.

2. SUKUPOLVI

Juho syntyy 5.3.1970 Raudun pitäjässä Pakeala No4, jossa hänen isoisänsä  Yrjö ja hänen esi-isänsä ovat olleet Venäläisten omistamalla tilalla viljelijöinä ja yhtiömiehinä.  Juhon isä Yllö ja äiti Maria muuttavat kuitenkin Sumpulan tehtaalle, jossa Yllö toimii työmiehenä. Perheeseen syntyy pikkusisar Helena, kun Juho on 9-vuotias. Isä Yllö kuolee vain 36-vuotiaana lavantautiin, kun Juho on 12-vuotias. Hän saa pikkusisaren Anna Liisan vielä isän kuoleman jälkeen. Äiti menee uudelleen naimisiin Matti Pekanpoika Kuparisen kanssa ja perhe muuttaa Sakkolan pitäjään Lapinlahteen. Siellä Juholle syntyy vielä neljä nuorempaa sisaruspuolta, joista kaksi kuolee pikkulapsena.

Juha Yrjönpoika Karvanen menee naimisiin  22.7.1894 ja muuttaa Viisjoelle Metsäpirtin pitäjään vävyksi.  Hän on naimisiin mennessään 24-vuotias ja vaimo Eeva Peltonen vain 16-vuotias.

Juhon ja Eevan kuulutus ja avioliittotieto

Pakkoavioliitosta ei liene kysymys, koska ensimmäinen lapsi Heikki syntyy seuraavana vuonna lokakuussa 1895 Viisjoella. Kolme vuotta myöhemmin syntyy tytär Helena (17.5.1898) , siitä kolmen vuoden kuluttua Manu (6.7.1901), joka kuolee kuumeeseen 3-vuotiaana (22.2.1905). Perheen neljäs lapsi Anna Maria on tuolloin parin kuukauden ikäinen. Perheeseen syntyy vielä Väinö (21.9.1907) , Emmanuel eli Manu (7.5.1912), Albert eli Pertti (21.7.1914) sekä Johannes eli Jussi (9.9.1917). Äiti Eeva on nuorimman lapsen syntyessä  39-vuotias ja isä Juho on 47-vuotias. 

Juho Karvasen appivanhemmat, Eevan vanhemmat kuolevat 1900-luvun alkuvuosina: äiti Helena 1906 ja isä Heikki 1909. Emmanuelin syntyessä hänen molemmat isovanhempansa äidin puolelta olivat kuolleet. Juho Karvasen äiti  Maria Kuparinen kuoli vuonna 1916 66-vuotiaana.

Metsäpirtin seurakunnan arkisto, Lastenkirjat 1890-1899 jakso 219 Wiisjoelle kirjattu  Emmanuel Karvosen vanhemmat Yrjö Yrjönpoika Karvonen ja Eeva Heikintytär Peltonen sekä Eevan vanhemmat Heikki Aataminpoika Peltonen ja Helena Vilpuntytär Ruuna. Myös Emmanuelin kaksi vanhinta sisarusta on jo tuolloin syntynyt. 

Vanhaisäntä Heikki Peltosen kuoltua vuonna 1909 vävystä Juho Karvasesta tulee Peltosen tilan nro 1.31 isäntä. Tilan koko on noin 20 hehtaaria. Vuonna 1925 tila jaetaan jostain syytä kahteen osaan, josta 18.56 ha merkitään Juho KarvaselleTila 1.75 Kivelä.  Voisi kuvitella, että pieni osa tilasta on myyty jollekulle, jonka nimeä ei mainita maakirjassa tai sitten tilasta on erotettu johonkin muuhun n. 1ha ala Tila 1.74.  Juho on tuolloin 55-vuotias ja esikoinen Heikki 25-vuotias, naimisissa ja kahden lapsen isä. Perheen antamien tietojen mukaan tila siirtyy Heikille, mutta tätä tietoa  Heikistä tilan omistajana ei löydy, vaan Juho Karvasen jälkeen tila lohkotaan vasta vuonna 1935 neljään osaan ja omistajina on vieraita ihmisiä.  Toki myös Heikki on voinut talon myydä, sillä muu perhe oli jo muuttanut Räisälään vuonna 1929. 

Todennäköisesti Kivelän tila myytiin ja sillä rahalla ostettiin Räisälästä maatila vuonna 1929. (Tämä on siis oletus ja päätelmä edellä mainituista tiedoista)

Heikki on hankkinut Kuutsuo nimisen tilan, josta hänet löytääkin omistajana vuonna 1930.

Juhon ja Eevan tyttäristä Helena on mennyt naimisiin vuonna 1916 Jalmari Hatakan kanssa. Tytär Anna-Maria menee naimisiin vuonna 1923 Matti Jalmari Nuoran kanssa ja muuttaa Sakkolan Kiviniemen kylään. Tarinan mukaan perheen pojat ovat töissä satamassa.

Karvasen perheen elämässä tapahtuu iso muutos, sillä esikoispoikaa Heikkiä ja tyttäriä Helenaa ja Anna-Mariaa lukuun ottamatta koko muu perhe muuttaa Räisälän kuntaan 18.12.1929. Perheenisä Juho on tuolloin 59-vuotias, äiti Eeva 51-vuotias, poika Väinö 22-vuotias, poika Emmanuel 17-vuotias, poika Pertti 15-vuotias ja poika Johannes 12-vuotias. 

 

 

 Karvasen perheen uudeksi asuinpaikaksi mainitaan Räisälän kunnassa Särkisalon kylällä tila nimeltä Myllypelto No 8, jossa heillä on ollut maanviljelystila.  

Särkisalon kylä sijaitsi Räisälän kirkonkylältä itään Käkisalmeen menevän maantien varrella. Tämä maantien määräsi Venäjän keisari rakennettavaksi v.1872. Lautat korvattiin silloilla v.1909. Särkisalon kylä alkoi Tyyskän sillasta ja päättyi Mustanojan siltaan. Siinä oli Korpelaa, Marttilankolkkaa, Salopuolta ja Salokylää, josta lähti tie Hovisaareen, Rammansaareen ja Sikosaareen. Ennen Mustaojan siltaa lähti Suotie Tiiranmäkeen päin. Kylän päätietä oli 7-8 kilometriä. Taloja oli 223 ja asukkaita toista tuhatta 1930-luvun lopuilla.

Lähde: Kylä Särkisalo, Räisälä (geni.com)

Viisjoelle jäänyt  poika Heikki kuolee vuonna 1937 vain 41-vuotiaana. Hänen vaimonsa on kuollut vuotta aikaisemmin 1936 vain 37-vuotiaana. Heiltä jää kaksi poikaa  Viljo ja Niilo orvoiksi 15- ja 16-vuotiaina. Lasten myöhemmistä huoltajista ei ole tietoa. Suomeen he kuitenkin ovat myöhemmin päätyneet. Niilo on mennyt naimimisiin Kreta Tyyne Salorannan kanssa ja  sukunimi muuttuu myöhemmin Karvasesta Kuutsuoksi. Auinpaikkana mainitaan ainakin Ruokolahti, Imatra ja Lahti, jossa osa lapsista on syntynyt. Lapsia Niilolle on syntynyt yhteensä 8.

Yrjö Karvasen perhe poikineen kuitenkin työskentelee ja rakentaa  uutta elämää Räisälän kunnassa noin kymmenen vuoden ajan vuoteen 1939 saakka, jolloin alkoi toinen maailmansota syyskuun 1. päivänä Saksan armeijan hyökätessä Puolaan.

Lokakuun alussa 1939 Räisälän miehiä kutsuttiin jo ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Samaan aikaa Suomen valtuuskunta neuvotteli Venäjän ja Suomen välillä tuloksetta. Lokakuussa 1939 kertausjarjoituksissa hevosia otettiin puolustusvoimien käyttöön. Siinä yhteydessä kunnalliset luottamushenkilöt kutsuttiin neuvottelmaan siviiliväestön suomaamisen toimenpiteista, joihin uhkaava sota vaikutti. Samalla koostettiin suorituhenkilöluettelo opetukseen. Samassa yhteydessä esitettiin lääninhallituksen lähettämä yksityiskohtainen evakuoimissuunnitelma, jossa jokaiselle miehelle osoitettiin oma tehtävänsä mahdollisen evakuoinnin alkaessa.

Sotatoimet alkoivat rajalla marraskuussa 1939. Tuolloin Karvasen perheen pojat, ainakin Emmanuel , oli jo sotatoimissa Suomen armeijan palveluksessa.

Räisälän kylän asukkaat alkoivat poistua pakolaisiksi kuoarma-autoilla ja hevosilla. Myös karjaa kuljetettiin jonkin verran mukana, mutta suuri osa tilan omaisuudesta täytyi jättää paikoilleen. Jäljelle jääneet suojeluskuntalaiset kävivät hakemassa kyliin jääneet eläimet, joista erotettiin heikot teurastattavaksi ja parempikuntoiset kuljetettavaksi. Kaikki muu omaisuus, kuten huonekalut, maatalouskalusto ym., jäi vihollisen saaliiksi.

Kun sitten keskiviikkona maaliskuun 13 päivänä 1940 puolenpäivän aikaan saatiin radiosta kuulla sodan loppuneen ja saatiin tietää säälimättömän kovat rauhanehdot, oli jäljellä olevan väestön kiireesti hankkiuduttava lähtemään evakkotaipaleelle. Rauhansopimuksen mukaan oli Räisälän keskus luovutettava viholliselle jo seuraavana lauantaina, ja kun ei jaksettu täysin luottaa tehtyihin sopimuksiin, lähti väestö jo seuraavina päivinä pitkinä jonoina vähäisine evakkokuormineen ja karjalaumoineen vaikealle matkalle kohti Etelä-Pohjanmaata.

Räisälän kuntalaisten evakuoimiskunnaksi oli määrätty Ilmajoki. Jo siirtymisen kestäessä pelättiin Ilmajoella syntyvän suurta ahtautta, ja niin alettiin jo evakuoimisvaiheen aikana siirtää Räisälästä tulevia asukkaita muihin  kuntiin. Räisälän väestö alkoi jo talvella 1941 siirtyä näihin uusiin sijoituskuntiinsa rakentamaan ja viljelemään uutta tilaansa. Vapaaehtoisilla kaupoilla ehti myös moni räisäläinen hankkia itselleen koti- ja asuinpaikan.

Lähde: Räisälän suojeluskunnan sotapäiväkirja 1939-1940:  Sotapäiväkirja  (koko 18 Mt)
Alkuperäisten Räisälän suojeluskunnan asiakirjojen säilytys paikka: Sota-Arkisto / Talvisodan sotapäiväkirjat 1939-40. Liitteenä oleva pdf-dokumentti on kopioitu Arkistointilaitoksen digiarkistosta.

Karvasen perheen vanhukset, Juha ja Eeva siirtyivät evakkoina Ilmajoen kuntaan ehkä vuoden 1939 ja 1940 vaihteessa. Juha oli tuolloin 69-vuotias ja vaimo Eeva 62-vuotias. Juho Karvanen kuolee pian Ilmajoelle saapumisen jälkeen tammikuussa 1940 ja Eeva Karvanen os. Peltonen samana vuonna joulukuussa. He eivät ennättäneet asettua uudelle asuisijalleen. 

Heidät molemmat on haudattu Ilmajoen hautausmaalle, mutta haudan tarkasta sijainnista ei ole tietoa.  Ilmajoelle haudatuille evakkolaisille on pystytetty erillinen muistomerkki.

 

1. SUKUPOLVI

Emmanuel eli Manu Juhonpoika  Karvanen, syntyi 7.5.1912 Metsäpirttin pitäjässä Viisjoella Johan ja Eeva Karvasen  6. lapsena. Elossa olevista sisaruksista hänen syntyessään oli Heikki 12-vuotias, Helena 14-vuotias, Manu oli kuollut, Anna Maria 8-vuotias ja Väinö 5-vuotias. Hänen jälkeensä syntyi perheeseen vielä kaksi poikaa Albert 1914 ja Jussi 1917. Perhe eli Manun äidin Eeva Peltosen perintönä tulleella kotitilalla, jossa hänen isänsä oli vävynä. Isovanhemmat olivat kuolleet ennen Manun syntymää ja tila siirtyy hänen isälleen. 

Perhe muuttaa Räisälään, kun Manu on 17-vuotias. Räisälässä he asuvat Särkisalon kylässä, Myllypelto No8 tilalla. Talvisodan alkaessa Emmanuel on 27-vuotias. Hän on rintamalla ja palaa välirauhan aikana Räisälään. Sodan aikana Ilmajoelle evakkoon lähteneet vanhemmat eivät palaa enää Räisälään, vaan kuolevat Ilmajoella vuoden 1940 aikana. Räisälän tilaa hoitavat nähtävästi Manu ja Jussi.  Myös veli Väinö palaa Räisälään vuonna 1942 vaimon ja lapsen kanssa. Jatkosodan alkaessa Manu joutui nähtävästi palvelukseen.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton Suomen pommituksista Moskovan välirauhaan.

Jatkosodan aikana Suomessa oli tapana lähettää sotilaille villasukkia kirjeen kanssa rintamalle. Vähäkyröstä lähti useita paketteja rintamalle Martta Rannan lähettämänä tuntemattomille sotilaille. Sotilaat lähettivät kiitoskortteja yhteystietojen kanssa sukkia lähettäneille naisille. 

Perheessä kulkeva tarina kertoo, että Martta oli saanut useammilta sotilailta kiitosviestejä ja hän oli kysynyt äidiltään kenelle näistä vastaisi. Äiti Greta Lisa oli kehoittanut vastaamaan sille, jolla ei ole kotia. Näin päätyi vastauskirje Karjalasta kotinsa sodan vuoksi menettäneelle Emmanuel Karvaselle. Kirjeenvaihto johti romanssiin.

Manu menee naimisiin elokuun 29. pnä vuonna 1943 Vähästäkyrössä asuvan Martta Jaakontytär Rannan kanssa. Manu on naimisiin mennessään 31-vuotias ja Martta 32-vuotias. Martan isä Jaakko ja veli Maunu ovat kuolleet ja Martta asuu kahdestaan äitinsä Greta Lisan kanssa Rannan sukutalon toista siipeä. Toisessa siivessä Rannan isoa taloa asustaa Martan setä Jussi perheineen. Karvasen nimi muuttuu jossain vaiheessa Suomeen muuttamisen jälkeen sukunimeksi Karvonen. Myös Manun veljillä sukunimenä mainitaan Karvonen.

Rannan tilasta erotetaan oma pala nuorelleparille ja he alkavat viljellä omaa tilaansa. Räisälän talosta saa Manu sotakorvausta ja niillä rahoilla tilaa rakennetaan. Martta saa enonsa Erik Kastuksen kuoltua vuonna 1952 perintöä Amerikasta. Sotakorvauksilla ja perintörahoilla rakennetaan Vähänkyrön Ojaniemeen talo ja navetta. Velkaa rakentamiseen ei oteta, vaan työtä tehdään ahkerasti ja eletään hyvin vaatimattomasti. Talossa ei koskaan ollut Manun eläessä traktoria tai sisävessaa. Töitä tehtiin perinteisin menetelmin ja Manu-papalla oli hevonen.

Perheeseen syntyy kolme lasta vuosina 1944-1949. Lapset ovat vielä tätä kirjoittaessa hengissä ja kaikilla on jälkeläisiä.

Manun anoppi Greta Lisa Ranta os. Kastus asuu perheen kanssa ja kuolee 3.2.1975 88-vuotiaana Vaasan keskussairaalassa.

Manu kuolee joulun alla 20.12.1979 67-vuotiaana Vaasan keskussairaalassa. Puoliso Martta eli tämän jälkeen 26-vuotta leskenä ja kuoli 6.2.2005 Vaasan keskussairaalassa 91-vuotiaana.

Puoliso: 29.8.1943 Vähäkyrö Martta Jaakontytär Ranta, s. 10.7.1913 Vähäkyrö, k. 6.2.2005 Vähäkyrö, ikä 91v 6kk.

Vanhemmat: *Jaakko Ranta, s. 21.3.1880 Vähäkyrö, Ojaniemi, Huddi, k. 6.11.1936 Vähäkyrö ja Greta Lisa Kastus, s. 9.10.1886 Vöyri, Rekipelto, k. 3.2.1975 Vähäkyrö.