Kaarlo Mikonpoika Tullenberg, Lampi

TÄYDENNYSTÄ TÄHÄN KERTOMUKSEEN OTETAAN SUKULAISILTA VASTAAN!

Carl eli Kaarlo Tulindberg  s. 24.8.1869 Vähäkyrön Merikaarrossa suutari Michel Tulinbergin (s.9.11.1829) ja vaimo Marian perheeseen 9. lapsena. Hänen isänsä Michel oli suutarimestari. Hänen äitinsä oli MariaJaakontytär Sauso tai perhearkiston lehtiartikkelin mukaan os. Perälä (s. oikeasti kirkonkirjojen mukaan 17.12.1828, mutta kirjattu myöhemmin kirkonkirjoissa 17.2.1828). Kaarlo kirjattiin siis kirkonkirjoissa nimellä Carl ja hänen sukunimekseen on kirjattu tässä Tullinberg. Myöhemmin hänet löytää eri lähteistä myös nimellä Karl tai Kaarle tai Kaarlo.

Hänet kastettiin 29.8.1869 Mäenpään talossa Vähäkyrön Merikaarrossa, jossa hänen vanhempiensa perhe tuolloin asui. Kummeina toimivat torppari Jakob Joh.son Knooka ja vaimo Lisa, Thomas Thomasson Knooka ja vaimo Anna-Lisa, dg Mickel Jakob Laaxo sekä piika Brita Mäntä. Pappina GJ Häggström. 

Jaakko Juhonpoika Knooka niminen henkilö on syntynyt 9.12.1835 ja hänen puolisonsa Anna Lisa oli Mikko Tulindbergin sisar. Mahdollisesti kummiluettelossa on tullut väärä etunimi tai sitten kysymyksessä on joku muu henkilö. Jaakko olisi ollut Kaarlon syntymän aikaan n. 34 vuotias ja Anna Lisa 32-vuotias.  

 

Toisena kummina toimineet Tuomas Tuomaanpoika Knooka (s. 10.11.1842 Merikaarto, Knooka) oli naimisissa Anna Liisa Jaakontytär Knookan (os. Klankki s. 11.11.1841 k. 28.6.1875) kanssa. Kaarlon syntymän aikaan Tuomas on ollut 27-vuotias ja hänen vaimonsa Anna Liisa 26-vuotias. Molemmat Knookat ovat asuneet samassa talossa Vähänkyrön rippikirjan 1858-1864 mukaan 

Vähänkyrön seurakunnan arkisto. I VÄESTÖREKISTERIARKISTO. IA Kirkon pääkirjat hakemistoineen. IAa Pää- ja rippikirjat. Rippikirja  (1858-1864). Tiedosto 183. Kansallisarkisto. Viitattu 23.11.2022.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5882615514&aineistoId=1288197314

Kaarlon vanhempien perheessä oli hänen syntyessään elossa 15-vuotias isosisar Anna Lisa (s.8.8.1854), 10-vuotias isoveli Jaakko (s. 28.6.1859), 7½-vuotias isosisar Serafia (s. 8.1.1862) ja 6-vuotias isoveli Juho (s. 14.5.1863). Perheestä oli kuollut ennen Kaarlon syntymää 4 lasta.  Perheeseen syntyi vielä Kaarlon jälkeen pikkusisar, perheen 10. lapsi Maria Mathilda (2.3.1873), kun Kaarlo oli noin 3½ vuotias.

Kaarlon äiti Maria kuoli Kaarlon ollessa 9-vuotias vuonna 1878, huhtikuun 15. päivänä. Maria oli kuollessaan 49 v 3 kk ikäinen. Myöhemmin samana vuonna reilun 7 kuukauden kuluttua joulukuussa hänen isänsä meni (1.12.1878) uudelleen naimisiin Liisa Tuomaantytär Almin (s. 24.3.1838) kanssa. Liisan mies oli aikoinaan ollut Mikolla suutarinoppilaana ja Liisa oli ollut leskenä 7 vuotta. Tämän aikaisemmasta avioliitosta syntynyt poika Adolf Antinpoika Sundell (s. 14.8.1863) muutti samaan osoitteeseen. Kaarlo sai äitipuolen, jonka poika oli tuolloin 15-vuotias. Samassa talossa asui myös Kaarlon sisarukset Jaakko, Juha, Serafia ja Maria Matilda.

Kaarlo Tullenberg muutti 22-vuotiaana Lappajärvelle 7.10.1891 sisarensa Serafia Tullindbergin (= Fiina Andersson) luokse kauppa-apulaiseksi eli rippikirjan mukaan kauppapalveliaksi.

Kaarlo Mikinp. Tullenberg muuttokirja Lappajärvelle

 

Serafia oli jäänyt leskeksi 29-vuotiaana ja neljän pienen lapsen yksinhuoltajaksi miehensä kuoltua ja nähtävästi hän tarvitsi kipeästi apua kaupan hoidossa, koska oli pienten lasten yksinhuoltaja. Kauppa-apulaisena eli juoksupoikana Kaarlo toimi vuosina 1890-1892. Kauppa sijaitsi säästöpankin talossa (Uljas Finnilän muistelmat).  Apulaisena kauppas Matti Ollin sivuliikkeessä vuosina 1892-1894. (Lehtiartikkeli: perhearkisto). Kaarlon sisar Serafia meni naimisiin Matti Matinpoika Ollin kanssa vuonna 1894. Nähtävästi kyseisen Matti Matinpoika Ollin (s. 1873)  isä, myöskin Matti Matinpoika Olli (10.8.1846) olisi ollut kauppias. He asuivat Lappajärven rippikirjan 1894-1903 mukaan Tarvolassa, Annolassa.

70-vuotiaan Kaarlo Lampin lehti-ilmoituksessa (lehti-ilmoitus perhearkisto) sanotaan hänen perustaneen oman sekatavarakaupan Lappajärven Savonkylään 1894. Uljas Finnilän muistelmissa kerrotaan, että hän siirtyi Lappajärven Ylipäähän Saariselle kauppa-apulaiseksi, kunnes Saarinen rakensi itselleen kaupan ja meijerin vuokraamalleen Saarisen vainion tontille. Lappajärven rippikirjan mukaan Kaarlo Tullenberg on kirjattuna muuttaneeksi Savonkylään kuitenkin vasta vuonna 1897. Tuskinpa hän olisi päivittäin voinut tuohon aikaa kulkea Kirkonkylästä Savonkylään töihin?

Vaikea arvioida jälkikäteen kumpi tarina pitää paikkansa.  Suomen kauppa- ja teollisuuskalenterissa vuodelta 1910 läytyy maakauppiaiden luettelo, jossa Kaarlo on nimellä Karl Tullenberg. Tämän mukaan hän olisi saanut maakauppiasoikeudet vuonna 1899.

Maakauppiaiden luettelo 1910. Lähde

 

Jos hän sai kauppiasoikeudet vasta vuonna 1898 (Uljas Finnilä) tai 1899 (kauppiasrekisteri), on hänen täytynyt toimia itsellisenä yrittäjänä jonkun toisen sivuliikkeessä, mahdollisesti Saarisen alaisuudessa. Lappajärven rippikirjoissa hän on muuttanut 1897 Kirkonkylästä Savolan talosta Savonkylään Vinnilän taloon no 11 (Lappajärvi rippikirja 1894-1903, 962). Samassa taloudessa asui mm. kauppias Samuli Samulinpoika Saarinen  (s. 1864 Jalasjärvellä) perheineen. Kaarlon titteli on tässä vaiheessa kauppias. Kaarlo asuu sisarensa kanssa samassa talossa / taloudessa nähtävästi vuoteen 1897 saakka tai oli ainakin kirjattuna sinne. (Lappajärven rippikirja 1894-1903).  Matti Olli ja Kaarlon sisar Serafia perheineen muuttivat Pyhäjärvelle vuonna 1898.

Seuraavaksi Kaarlo muutti vuonna 1902 saman rippikirjan (s. 967) mukaan toiseen Vinnilän taloon, josta myöhemmin tuli perheen loppuelämän koti ja kaupan paikka. Tässä kohdassa hänen tittelinsä on maakauppias. Uljas Finnilän muistelmien mukaan Kaarlo Lampi vuokrasi maan Jaakko Kankaalta (Finnilä). Talo oli rakennettu kapealle maakaistaleelle ja Kaarlo saikin tontinlaajennusta Tapolan jaossa, koska omisti jo Tapolan maita entuudestaan. Nähtävästi talon omistaja oli muuttanut muualle ja vuokrasi siis ensin talonsa Kaarlolle. Myöhemmin omistaja myi talon Kaarlolle. Uljas Finnilän muistelmissa mainitaan kaksi Jaakko Finnilä (Kangas) nimistä henkilöä, joista toinen muutti Kurejoella Lassilaan (vaimo Kaisa). Nähtävästi kysymyksessä on tämä Jaakko Jaakonpoika Finnilä (Kangas).

Kaarlo meni naimisiin 25.10.1903 Anna-Liisa Jaakontytär Karvalan (17.11.1875) kanssa. Kaarlo oli naimisiin mennessään 34-vuotias ja Anna-Liisa 28-vuotias.  

Anna-Liisa Karvala syntyi Jaakko Antinpoika Karvalan (s.12.11.1843) ja Margaretha eli Greta Juhontytär Ollin (s. 1.12.1838) perheeseen neljäntenä lapsena.

Kaarlolle ja Anna-Liisalle syntyi kuusi lasta.

Vieno                 s. 11.9.1904     k.24.7 .1984 (79v 10kk Kokkolassa, liikenneonnettomuus)

Oiva                   s. 16.4.1906     k. 29.5.1995 (89-vuotiaana Tampereella)

Kauno                s. 2.7.1907       k. 14.2.1987 (79 v 7kk ikäisenä Lappajärvellä)

Kaarlo                s. 26.3.1909     k. 22.12.1986 (77v 8kk ikäisenä Vaasassa)

Aarne                 s. 12.12.1910   k. 14.3.1969 (58v 3 kk ikäisenä Kauhavalla)

Olavi                   s.  29.9.1913    k. 30.1.2000 (86v 4kk ikäisenä Lappajärvellä)

Tuovi                 s.  14.4.1921    k. 11.3.1975 (53v 10kk ikäisenä Kokkolassa, rintasyöpä)

Nähtävästi Kaarlo Lampia houkuteltiin jossain vaiheessa luopumaan kaupanpidosta Lappajärven Savonkylässä ja muuttamaan osuuskauppiaaksi Alavudelle (?) Uljas Finnilän muistelmissa hän kertoo että Lappajärvelle perustettiin myyntiyhtiö vuonna 1907, jonka jakelu toimi mm. Ylipäässä Kustaa Kustaanpoika Finnilän talossa. Lappajärven osuuskauppa avasi myymälän Ylipäässä Matti Kankaalta vuokraamissaan huoneissa luultavasti syksyllä 1918. Vuonna 1927 osuuskauppa osti tontin Matti Kankaalta ja rakensi tontille talon, jossa oli kauppa ja myymälänhoitajan asunto.

Anna-Liisa-puoliso kuitenkin ehdottomasti kieltäytyi lähtemästä mihinkään kodistaan Ylipäästä. Vieno-tytär eli Hannulan täti muistaa tapahtumasta sellaisen asian, että Anna-Liisa sulkeutui lasten kanssa huoneeseen ja työnsi aina potan toiseen huoneeseen tyhennettäväksi saadakseen tahtonsa lävitse ja muuton estettyä. Nähtävästi Vieno-tytär oli jo sen ikäinen, että muisti tapahtuman lapsuudestaan ja kertoi siitä myöhemmin sukulaisille. 

Osuuskauppa ja myöhemmin Kaarlon poikien omistama K&O Lampin K-ryhmään kuuluva sekatavarakauppa toimivat samalla kylällä vuosikymmeniä. 

Kaarlo hylkää jostain syystä sukunimen Tullenberg ja vaihtaa sen Lampiksi.  Tämä tapahtuu 1910-1915 välisenä aikana, koska maakauppaiden luettolossa vuodelta 1915 hän esiintyy nimellä Karl Lampi. Tarina kertoo, että hän oli pyöräillyt Lehtimäellä ja nähnyt kauniin lammen, jonka nähtyään päätti muuttaa sukunimeksi Lampi. Ehkä tuossa vaiheessa ruotsalaiset sukunimet olivat jollain tavalla "pois muodista" ja ehkä jollain tavalla pahennukseksi.

Kaarlo Lampi oli osakkaina seuraavissa yrityksissä: Örnin Mylly Oy, Kauppiaitten Oy, Rautakauppa Oy, Teräksen kansalliskauppa Oy., Sampon, Kansalli-Osake-Pankki ja Vakuutus Oy. Turvan osakas.(Lehti-ilmoitus, perhearkisto)

Vuonna 24.8.1939 Ilkka-lehdessä oleessa ilmoituksessa kerrotaan 70-vuotta täyttävästä kauppias Kaarlo Lampista seuraavasti. Luonteeltaan häntä kuvataan ystävällisenä ja sopuisana miehenä, joka on saavuttanut laajan tuttava- ja ystäväpiirin. Kauppaliikkeen rinnalla hän piti maanviljelystä ja harrasti metsästystä. Metsästystä hän on nähtävästi harrastanut jo Vähässäkyrössä asuessaan pienenä poikasena. Tästä kertoo Uljas Finnilä muistelmissaan seuraavaa:

Hän oli laittanut ketunraudat johonkin ison kiven kupeelle. Oli vieraita otuksen jälkiä, mutta elävä oli kyllä mennyt rautoihin, mutta lähtenyt raudat perässä pakosalle. Poika nousi kivelle, katsoi jälkiä ja huomasi, että toiset tulivat takaisinpäin. Poika hyppäsi maahan lähemmin tarkastellakseen ja siellä kiven alla olikin iso sähisevä kissa. Poika ampui ilveksen rautoihin ja alkoi raahata sitä kotiapäin. Tästä levisi tieto Vaasaa myöten ja eräänä päivänä tuli Vaasasta herroja, jotka halusivat nähdä sellaisen poikasen, joka oli saanut ilveksen hengiltä. Kävivät saalistuspaikallakin ja eräs mies antoi haulikon Lampille ja sanoi “ Heitän tuon pullon ilmaan. Koita ampua se Rikki”. Poika yritti, mutta ei osunut, Nyt setä käski heittää pullon ilmaan ja palasina se tuli maahan. (Uljas Finnilän muistelmat)

Kauppias Kaarlo Lampi kuoli 26.5.1942.  (72 v 9 kk ikäisenä) . Perhearkistoista löytyi sairaalamaksu, joka on kirjattu ajalle 17.5.-26.5.1942. Nähtävästi Kaarlo Lampi kuoli sairaalassa. Palkkioita on peritty ainakin röntgenistä ja lääkärille sekä 10 vuorokautta sairaansijamaksua.  Sairaalamaksu oli yhteensä 450 markkaa.Kuolinsyystä ei tietoa.

Kaarlo Lampi jättää testementillaan omaisuutensa pojilleen Kaunolle (35-vuotias) ja Olaville (29 v.) puoliksi. (Käsinkirjoitettu testamentti on vielä tallessa perhearkistossa).  Maanviljelystila ja kauppa siirtyivät yhteisesti Kaunon ja Olavin hoidettavaksi. Pääasiassa perheen työt jakautuivat kuitenkin kahteen osaan. Olavi-setä huolehti kaupan asioita ja Kauno-pappa maanviljelyksestä ja annen kaikkea autoiulusta, johon hän oli siirtynt. Asioita tehtiin kuitenkin yndessä ja yhteistä sopimukssta kokoa perheen hyväksi. Ihan elämän loppuun saakka.

Lampin talossa asui Kaarlon kuollessa vuonna 1942 kauppiaan leski Anna-Liisa (63-vuotias), poika Olavi (29-vuotias), poika Kauno (35-vuotias) Kaunon puoliso Vilma os. Eskeli (28-vuotias) ja heidän kaksi ensimmäistä lastaan Eila(7-vuotias) ja Elle (1-vuotias). Tuovi-tytär oli juuri valmistunut kauppaopistosta ja muutti takaisin kotiinsa kauppa-apulaiseksi isänsä kuoleman jälkeen ja toimi siinä tehtävässä parin vuoden ajan, kunnes sai ensimmäisen lapsensa Juho Mäkisen. 

Kaarlon puoliso Anna Liisa kuoli kuusi vuotta myöhemmin ( k. 16.8.1948) 72 v 8 kk ikäisenä. Juho Mäkinen muistelee kirjassaan lapsuuden kokemuksia siitä, kun Anna Liisa huuteli Vilmaa apuun huoneesta, joka  myöhemmin oli Olavi-sedän huone.  Nähtävästi hän oli tuolloin vuoteenomana, koska tarvitsi miniänsä apua.