Isovanhemmat polveutuvat Nelimarkasta ja Skrabb:sta

Sukututkimustani selaillessa ja kokonaisuutta tarkastellessa huomasin, että maailma on lopulta aika pieni ja sukujuuret yhtyvät kun tarpeeksi kauaksi mennään. Tarkastelin isovanhempieni kaukaisimpia esi-isiä. Äitini isä on Karjalasta Metsäpirtistä kotoisin, joten hänen kohdallaan yhtymäkohta ei löytynyt. Mutta muista isovanhemmistani kyllä. Lähtökohtana siis:

äitini äiti Martta Karvonen

isäni äiti Vilma Lampi

isäni isä Kauno Lampi

Kaukaisin yhteinen esi-isä, joka löytyy kaikille kolmelle isovanhemmalleni on

JOHAN PIETARINPOIKA SKRABB (s. 1465 Pietarsaari, Kållby, k. 1547 Alajärvellä, 82 vuoden ikäisenä) (NIMI EI OLE VARMA, JOISSAIN TIEDOISSA TÄSSÄ KOHDALLA NN ELI TUNTEMATON)

Hänen poikansa oli

PIETARI JOHANPOIKA SKRABB myöh. SISSALA ( S.1490 Pietarsaari, Kattermö, k. 1558 Alajärvi, Sissala, 68 vuoden ikäisenä)

Tarinan mukaan 1515 kevättalvella tulee, Pedersören Katternön kylästä, Pietari Johanpoika Skrabb hevosallaan, jonka reen perässä oli yksi lehmä ja reessä vaimo, veli (nimi? NN Johanpoika)  ja isä (Johan Pietarinpoika Skrabb), Lappajärven yli kohti Kurejokea, jota nousten törmäävät ensimmäiseen koskeen, jonka niskalle rakentavat kiinteän asumuksen. Voudintileissä tämä paikka saa vuonna 1548 nimen "Sissala". Pietari Johanpojan veli (NN Johanpoika)  rakentaa aikanaan Hörin talon. Tuohon aikaan Kurejoen varsi ja koko Alajärvikin on melko koskematonta erämaata, jossa ilmeisestikään ei ole asunut muita kuin lappalaisia. Erämaata hyödynnettiin kuitenkin metsästykseen ja kalastukseen eri heimojen toimesta.

Sissalan maista erotetaan vuonna 1558 Pietarin pojalle Laurille (s. 1.1.1530, k. 1599) "Sikkilä". Sikkilän kartanotontti tuli Kurejoen yläjuoksulle. Vuonna 1607 Sissalan nautinnasta erotetaan Pietarin pojalle Antille (s. n.1530, k. n.1621) "Sihtala". Koska Sihtalan talo rakennetaan Sissalan kartanotontille ei vouti tätä hyväksynyt, vaan pakottaa sen vuonna 1608 joen itäpuolelle. Tänään paikka tunnetaan nykyään nimellä Anttila . 

Kantatila Sissala jää Pietarin vanhimmalle pojalle Olaville. 

Sissalan kylä Alajärven kaupungissa Kurejoella

Sissalan isännän Olavin tytär  (nimi epävarma, mahdollisesti Magdalena. s. n. 1560, k.1640, ) avioituu serkkunsa Pietari Laurinpoika Sikkilän  (s. 2.1561, k.7.1630) kanssa. Sissalan kantatilasta lohkaistaan tyttärelle ja kotivävylle vuonna 1609 Neljemark niminen nautinta, jonka kartanotontti tulee Pekkolaniemen eteläkärkeen. Neljemark muuttuu myöhemmin sukunimeksi Nelimarkka. Jossain yhteydessä Neljemarkin nimen selityksenä on, että kantatilasta erotettiin "neljäs markki".

Lähde:https://www.alajarviseura.fi/ajankohtaista/

Pekkolan niemi on edelleen samalla niemellä ja siellä sijaitsee Nelimarkka-museo ja asuu myös Nelimarkan suvun samannimisiä jälkeläisiä

Pekkolan Nelimarkassa heille syntyy lapsia, joiden jälkeläisistä polveutuu kolme isovanhempaani (Martta-mummu, Vilma-mummu ja Kauno-pappa). 

Magdalena ja Pietari Laurinpojalle syntyy Poika -->

JOHAN eli JUHO PIETARINPOIKA NELIMARKKA (s. n.1580 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k.?), jonka jälkeläisistä polveutuu minun isänisäni Kauno Johannes Lampi (s. 2.7.1907, k. 14.2.1987). 

Magdalenalle ja Pietari Laurinpojalle syntyy myös Tytär -->

MAGDALENA PIETARINTYTÄR NELIMARKKA (s.n.1578 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k.1640 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, ), joka menee naimisiin  Matti Matinpoika Puumalan (s.n.1567 Alajärvi, k. 1654 Ylistaro) kanssa, joka muuttaa kotivävyksi Alajärven Nelimarkkaan. 

Magdalenan ja Matin lasten jälkeläisistä lähtee polveutumaan sitten kahden muun isovanhempani suvut. Äidinäidin Martta Karvosen  esivanhempana on Magdaleenan poika Juho Matinpoika Nelimarkka, myöhemmin Herttua (s.1626 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k.17.1.1727 Ylistaro, Herttua). 

Isänäidin Vilma Lampin (os. Eskeli) esivanhemmissa löytyy Magdalenan ja Matin  tytär Helga Matintytär Nelimarkka, myöhemmin Sihtala (s.1626  Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k.21.12.1727 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala)

Seuraavassa kaavio, jossa kirjattu isovanhempieni esi-isät Pietari Johanpoika Sissalasta alkaen. Vihreä nuoli kuvastaa naimisissa olevia pariskuntia.