Pietari Nelimarkasta Martta Karvoseen, osa 1 Neljemarkka

Kaukaisimmat esi-isät ja heidän tarinansa olen poiminut eri lähteistä kokeenempien sukututkijoiden tekemistä tutkimuksista. Itse en näin kaukaisia vaiheita kirkonkirjoista ole voinut löytää. Siksi moni vaihe onkin hieman epäselvää ja teoreettista, vaikka sukututkijat ansiokkaasti ovat käyttäneetkin virallisia asiakirjoja päätelmiensä tueksi.

Lähden tässä liikkeelle siitä yhteisestä esi-isästä, jonka löysin kolmelle isovanhemmalleni: Martalle, Vilmalle ja Kaunolle. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa lähden selvittämään Nelimarkasta lähteen sukuhaaran vaiheita vuosisatojen kuluessa Vähässäkyrössä asuneeseen isoäitiini Martta Karvoseen. 

Nelimarkkojen vaiheissa oli sen verran selvittämistä, että heille täytyy nyt luoda ihan oma tarinansa.

---------------------------------------------

PIETARI JOHANPOIKA SISSALA ( S.1490 Pietarsaari, Kattermö, k. 1558 Alajärvi, Sissala, 68 vuoden ikäisenä)

Tuli uudisasukkaaksi ja perusti Sissalan Alajärven kylään Kurejoelle. Voudintilissä hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1548 

Pietarin pojat (joidenkin tietojen mukaan):

1. Olavi Pietarinpoika Sissala --> Sissalan tila

• NN Olavintytär Sissala 

2. Lauri Pietarinpoika Sissala --> Sikkilän tila

•  Pietari Laurinpoika+NN Neljemark (tai Pekko tai Pekka )

• --> NN Pietarintytär Neljemark + Matti Matinpoika

3. Antti Pietarinpoika Sissala --> Sihtalan tila

Sukututkijoilla vaikuttaisi olevan eri teorioita näistä Nelimarkan perheen alkuvaiheista. Sukututkija Matti Lundin kirjoituksista saa käsityksen siitä, että Lauri Pietarinpoika olisi vain Lauri, jota kutsutaan myös nimillä "Sikkilä" tai "Skrabb", mutta hänen isäänsä ei olisi tunnettu. Alajärven sukututkijoiden mukaan taas Laurin isäksi esitetään Pietari Juhonpoika, joka saapui Pietarsaaresta isänsä ja veljensä ja vaimonsa kanssa Alajärven Sissalaan ja hänen isänsä sukunimi olisi ollut Skrabb. 

Pietari (tai Pekka tai Pekko, joksi häntä joissain lähteissä kutsutaan) Laurinpoika mainitaan kotivävynä ja  Nelimarkan isäntänä 1608 alkaen ja sellainen käsitys myös on, että Sissalan kantatilasta lohkaistaan  1609 Neljemark niminen nautinta, jonka kartanotontti tulee Pekkolaniemen eteläkärkeen. Neljemark nimi saattaa tulla siitä, että tilasta erotettiin neljäs markki, kuten aiemmin olen selittänyt. Matti Lund leikittelee myös ajatuksella siitä, että nimi tulisi sanasta "neljä markkaa", kuten jossain kohtaa sukunimeä on kirjoitettu.

Neljemark muuttuu jossain vaiheessa suomenkieliseen muotoon Nelimarkka. Alajärviseuran sivujen mukaan Pietarin vaimo olisi ollut kotoisin Sissalasta ja Olavi Pietarinpojan tytär eli Pietarin serkku. 

Reijo Ollilan tutkimukset vuoden 1548 Pohjanmaan voutikuntien nokkaveroluetteloista: Neljemark erotettiin Sissalan nautinasta 1609 ja sen kartanotontti tuli Pekkolanniemen eteläkärkeen. Koska Pietari oli aikaisemmin perustetun Sikkilän poika, on todennäköistä, että Pietarista tuli kotivävy Sissalaan, josta tuo nautinta erotettiin  hänen vaimonsa  (NN Olavintytär) perinnöksi. Pietari (Pekko / Pekka) Laurinpoika, Nelimarkan talon ensimmäinen haltija, merkittiin maantarkastuskirjaan vuonna 1608. Maakirjaan verotaloksi Pietari Laurinpojan talo NELIMARKKA merkittiin 1610 1/3 mantaalisena. Pietarin veljen Reko Laurinpojan hallitsema Puumalan talo merkittiin itsenäiseksi tilaksi 1/4 mantaalisena talona 1623.

Nelimarkan talon ensimmäisenä isäntänä oli Pietari (Pekko/Pekka) Laurinpoika (s.1561) Nelimarkka. Pietarin isännyys kesti vuodesta 1608 vuoteen 1634 eli kuolemaansa saakka. Tämän jälkeen isäntänä Nelimarkassa mainitaan hänen vävynsä Matti Matinpoika vuosina 1635-1644, jonka jälkeen Matin sisaren mies Mikko Mikonpoika vuosina 1645-1649. 

NN Olavintytär Neljemark (ent. Sissala) ja Pietari Laurinpoika Neljemark (ent. Sikkilä) saivat ainakin tyttären arviolta 1600-luvun taitteessa

NN Pietarintytär NELIMARKKA (s.n.1600 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka), kutsutaan tässä häntä vaikka "Magdaleenaksi". Magdalena menee myöhemmin naimisiin  Matti Matinpoika NN (s.n.1609) kanssa, jonka isä on Matti Matinpoika NN ja isoisä Matti Jussinpoika NN.

Matti Matinpojan taustoista löytyi mielenkiintoisia vaiheita Alajärven Nelimarkan sukututkimusaineistoista sekä sukututkija Matti Lundin kirjoittamista tutkimuksista Etelä-Pohjalaiset Juuret lehdissä. Palataan siis Nelimarkan Pietarin vävyn taustoihin, joilla johdatellaan esi-isien polkuja Alajärveltä kohti Ylistaroa ja Vähäkyröä. 

Hiukan ongelmallista itselleni tässä tutkimuksessa on kaksi eri tulkintalinjaa sukututkimuksessa. Toisen mukaan Matti Matinpoika Nelimarkka on vain yksi henkilö (Alajärvi-seuran tutkimukset) ja toisen linjan mukaan Matti Matinpoika Nelimarkka nimisiä miehiä on ollut kahdessa polvessa (mm. Matti Lund tutkimukset). Olisi siis ollut vanhempi Matti Matinpoika Nelimarkka ja nuorempi Matti Matinpoika Nelimarkka.  Siinäpä vasta pähkinää purtavaksi!

Matin esi-isänä esitetään mies nimeltä Jussi, jolla on nähtävästi ollut ainakin kolme poikaa, joiden syntymät ajoittuvat ajalle noin 1533-1593

1. Heikki Jussinpoika (häipyy luetteloista 1588 jälkeen)

2. Reko Jussinpoika (jättää talonsa Matti Jussinpojan pojille)

3. Matti Jussinpoika

Matti Jussinpoika NN, (NN Pietarintytär Nelimarkan puolison isoisä)

Matti Jussinpoika alkoi maksaa kymmenysveroja vuonna 1588 talosta, josta aikaisemmin, vuosina 1584-87 maksoi kymmenysveroa Heikki Jussinpoika. Heikki ja Matti olivat oletettavasti veljeksiä. Heikki poistuu kaikista luetteloista 1588 jälkeen.  Matti Jussinpojalle mainitaan kaksi taloa, jotka on kirjattu autioksi vuonna 1603, mutta joista toisesta hän maksoi kymmenysveroa. 

Matti Jussinpoika asui kahdessa eri paikassa sijaitsevissa uudistalossa. Ensimmäinen talo sijaitsi Alajärven eteläpuolella Torpan (Turpeinen) talosta erotettuna puolikkaana Kurejoella, jossa Matti Jussinpoika asui 1588-1607 ja jonka  hänen poikansa Matti Matinpoika myi myöhemmin kauppakirjalla 14.12.1644 liitettäväksi Isopynttäriin.

 

Vuoden 1607 vuotuisveroluettelossa Matti Jussinpoika otti  uudestaan ylös 4-5 vuotta autiona olleen 8 panninmaan viljelyksen. Vuoden 1608 maantarkastuksessa tarkennetaan, että Matti Jussinpoika viljelee oman talonsa ohella Antti Matinpojan autiota (autiotaloa), joka 1603 merkitty vuotuisveroluettelossa kolmen pannin pelloksi. Luettelon mukaan talolla on yhden tynnyrinalan ½ punnanmaan pelto, jonka maa-aines on sorapitoista ja lisäksi sillä on pelloksi kelpaavaa kesantoa ½ punnanmaata. Talolla on asuintonttia 4 tangon leveydeltä ja 6 tangon pituudelta.  

 

Tanko oli maa-alan mitta. Vuoden 1608 parseliuudistuksessa määrättiin että Mittauksessa tuli käyttää yhdeksän kyynärän pituista tankoa (noin 5,3 m) entisen kuuden kyynärän tangon tilalla. Tynnyrinmaaksi eli äyrinmaaksi mitattiin alue, joka oli 9 tankoa leveä (48 m) ja 18 tankoa pitkä (95,4 m). Tynnyrinmaan pinta-ala tuli vastaamaan kutakuinkin nykyistä puolta hehtaaria (0,494 ha) Lähde: Suvianna Seppälä lähde

Eli tässä yhteydessä asuintontin koko oli: 4 tankoa =  n.21,3 m ja 6 tankoa = 32 m

 

Taloon on merkitty kaksi nokkaa ja lehmää. Talo on veroluettelossa heti Pekko eli Pietari Laurinpoika Pekkola-Nelimarkka talon jälkeen. Todennäköisesti se on sijainnut Pekkolanniemellä tai sen välittömässä läheisyydessä, jossa Matti Jussinpoika asuu uudistaloa vuosina 1607-1624 sekä vuosina 1631-1632.

Matti ja Reko Jussinpojat ovat raivanneet pellot aivan hedelmättömään maahan, mikä hidasti viljelyn edistymistä ja edesauttoi kameraaliseen autioon joutumista. Pellot eivät tuottaneet kunnon satoa.

Veljekset Matti Jussinpoika ja Reko Jussinpoika lienevät tasanneet keskenään yhdessä ylösnostamiensa uudisviljelysten tiluksia, jotka sijaitsivat osin Alajärvenkylän ja osin Alajärvenjoen (Kurejoen) kylän puolella. 1615 alkaen heidän talonsa on erotettu siten, että Reko Jussinpojan talo on Kurejoella ja Matti Jussinpojan talo Alajärvenkylässä (Pekkolanniemessä). Kymmenysluettelossa 1615 Matti Jussinpoika asettuu Pekko eli Pietari Laurinpojan ja Simuna Jaakonpoika Pynttärin väliin ja Reko Pekanpojasta seuraavaksi.

Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Matti Jussinpoika on merkitty 64-vuotiaaksi ja hänen poikansa Martti Matinpoika 24-vuotiaaksi ja tyrävikaiseksi. Vuoden 1630 ruodutuksessa Jussi on merkitty sairaaksi ja ikälopuksi.

Lähde: Matti Lund. Juuret 1/2017

 

Matti Jussinpojalla on kaksi poika

1. Matti Matinpoika

2. Martti Matinpoika (tyrävaivainen, s.n.1602, häviää luetteloista) 

Matti Matinpoika Nelimarkka vanhempi, eli NN Pietarintyttären appiukko

Kirjattu 1640 maakirjassa Reko Jussinpojalta jääneen talon isännäksi Kurejoella. Reko Jussinpoika oli hänen setänsä, jolta ei jäänyt perillisiä omien poikien kuoltua mahdollisesti sotakentällä. Aiemmin sen isäntänä mainittiin hänen veljensä Martti Matinpoika, joka samassa yhteydessä häviää luetteloista. Mahdollisesti kuollut? tai siirtynyt tuntemattomaan kohteeseen.  Isä Matti Jussinpojalla oli tila myös Pekkolassa, Nelimarkan tilan vieressä. Tämä tila yhdistettiin siis Nelimarkan tilaan vuonna 1635, eli samana vuonna, kun hänen pojastansa Matti Matinpoika jr. nuoremmasta tulee Nelimarkan isäntä appiukon Pietari Nelimarkan kuollessa. Eli kun Matista tulee isäntä, hän liittää jo aiemmin omistamansa (tai isänsä omistaman) tilan Pekkolassa vaimonsa kautta tulleeseen tilaan samassa niemessä.

Vuonna 1644 Matti Matinpoika vanhempi (?) myy veljeltänsä Martilta saamansa / perimänsä Torpan tilan liitettäväksi Pynttärin taloon. (Myyjänä tosin saattaa olla myös Matti Matinpoika nuorempi). Talvikäräjien teksistä voisi päätellä, että Matti Matinpoika on asunut tässä talossa Kurejoella. Tämän teorian mukaan vanhempi Matti Matinpoika olisi asunut Kurejoen talossa ja nuorempi Matti Matinpoika Nelimarkassa vävynä. (Tämä tosin tekee hieman arveluttavaksi tulkinnan, sillä molemmista käytetään Nelimarkka sukuniemeä myöhemmissä vaiheissa)

1655 talvikäräjien päytäkirjasta selviää Matin tekemän talokaupan: "Tuli oikeuden eteen Pietari Simunanpoika ja  esitti kauppakirjan, joka on päivätty 14.12.1644 ja kuuluu, että hän on ostanut samana vuonna Matti Matinpojalta, talonsa aikaisemmalta asujalta, talon yhdellä lestillä tervaa; täten kuulutettiin samaista maakauppaa ensimmäisen kerran perilllisten lunastettavaksi."

Myyjänä Matilla oli suku- tai muu oikeus myymiinsä tiluksiin. Hänen itsensä ohella oli elossa muitakin sukuperintöoikeuden omistajia, joita varten kauppa piti näin nähdysti lain mukaan kuuluttaa käräjillä, jotta heille tarjoutuisi tilaisuus ottaa kantaa kauppaan ja oman perintöoikeutensa kohtaloon kuulutetussa talossa. Kuulutuksen sanamuoto kertoo sen, ettei ostaja Pietari Simunanpoika kuulunut suvun perintölinjaan.

Todennäköisesti Pietari Simunanpoika Pynttäri on alkanut hoitaa Matti Matinpojan omistamia viljelyksiä jo vuodesta 1642 alkaen ja maksanut autioveron ja kymmenykset, vaikka varsinainen talokauppa solmittiinkin vasta 1644. Vuonna 1649 Matti Matinpojan 1/4 m onkin poistunut omalta paikaltaan maakirjasta.

Lähde: Lund Matti. Juuret 1/2017

Käsittelen tässä Matti Lundin esittämää päätelmää siitä, että Matti Matinpoika Nelimarkkaa olisi sekä vanhempi että nuorempi (jr.) versio. Aiemmissa sukututkimuksissa kuvataan vain yksi Matti Nelimarkka.Nämä tulkintalinjat harhauttavat koko ajan tutkimusta, sillä vaikea on asiakirjoista tietää kumpaa Matti Nelimarkkaa tarkoitetaan, vai onko kysymyksessä vain yksi Matti Matinpoika Nelimarkka. Kahden Matti Matinpojan olettamusta puoltaa lasten syntymäajat.

Matti Matinpoika vanhemmalla on Matti Lundin mukaan (1585-1659)  ainakin kaksi lasta: Matti Matinpoika (1609-1673) ja Kirsti Matintytär (s.1605-1610  -- k. 25.6.1693).

Matti Matinpoika Nelimarkka (nuorempi), Pietari Nelimarkan vävy

Matti Matinpoika Nelimarkka nuorempi mainitaan siis Nelimarkan isäntänä vuosina 1635-1644, eli noin yhdeksän vuoden aikana. Talon viljely oli nähtävästi tuskien taivalta, eikä mitään suuria rikkauksia ollut tiedossa.

"Magdalenalle" ja Matti Matinpojalle syntyy ainakin 8 lasta Alajärven Pekkolassa Nelimarkassa. Osan syntymäajat eivät ole tiedossa.

1. Juho Matinpoika Nelimarkka, Herttua (1624-1727)
2. Helga Juhontytär Nelimarkka, Sihtala (1626-1727)
3. NN Matintytär
   
4. NN Matintytär
5. Lauri Matinpoika Nelimarkka, Tuokkola (1635- 1670)
6. Martti Matinpoika Nelimarkka, Kampinen (1638-1695) 
7.  Pietari Matinpoika Nelimarkka (1640-1661)
8. NN Matinpoika

Nelimarkan isännyden loppuvaiheessa jompi kumpi Matti Matinpoika Nelimarkka siis myy omistamansa maa-alueen. Pedersören käräjäpöytäkirjaan merkittiin vuonna 1644 Matti Matinpoika Nelimarkan ja Pietari Siimoninpoika Pynttärin (1600-1689) välinen kauppa, jolla ensin mainittu myy lästistä tervaa Lill-Pynttärin maa-alueen. Se aluenmainitaan vähäiseksi, mutta sillä alueella sijaitsee nykyään Alajärven kaupungin keskusta.

Vanhana tilavuusmittana käytetyllä lästillä oli kolme kokoa: 12, 13 tai 24 tynnyriä (tunna). Yleensä lästi tarkoitti hiiliä, kalaa, tervaa, viljaa tai voita mitattaessa 12 tynnyriä eli 1 978 litraa. Lästi tervaa tarkoitti 1600-luvulla 12 tynnyriä eli 1 507 litraa. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa.(Wikipedia)

Alajärven Nelimarkan isännäksi tulee Lundin teorian mukaan Matti Nelimarkka nuoremman sisaren Kirsti Matintytär Nelimarkan puoliso.

Matti Matinpoika Neljemark ilmaantuu kirjoille Pedersöreen Katternön kylään vuonna 1644, eli samana vuonna kun Matti Matinpojan Kurejoen talo myydään Pynttärille ja Matti Matinpojan isännyys Nelimarkassa loppuu.  Matti maksaa veroa vain kahdesta henkilöstä. Nuoremmalla Matilla on ainakin kahdeksan lasta puolisonsa kanssa, joista yksi oli mennyt naimisiin ennen vuotta 1644 eli muuttoa Pedersöreen. Lieneekö lapsia tuohon aikaan mainittu lainkaan veroluettelossa? 

Nuoremman Matin osallisuutta Pedersören tapahtumiin puoltaa myöhemmin Ylistaron talvikäräjien tekstit. Vanhemman Matti Matinpojan tytär Kirsti Matintytär Nelimarkka on naimisissa Mikko Mikonpoika Mikkolan kanssa, joka mainitaan kotivävyksi Nelimarkassa ja Nelimarkan osan isännäksi vuosina 1646-1649, jolloin Matti Matinpoika on Pedersöressä.

Matti Matinpoika mainitaan  Pedersöressä henki-, kymmenys- ja ruodusluettelosta vain vuonna 1644, jonka jälkeen ko. Pedersörentalon isäntänä mainitaan seuraavana vuonna  1645 Anders Olofinpoika naapuritalosta. 

Matti Matinpoika Neljemark vanhempi ilmestyy Ylistaron lukkariksi viimeistään vuonna 1649. (Miksi hänen sukunimekseen mainittaisi Neljemark, jos hän ei ole Nelimarkassa edes asunut? Tämä hiukan ihmetyttää)

Matti Matinpoika Neljemark nuorempi häipyy kirjanpidosta seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi ja ilmaantuu Ylistaroon Hatolan talon isännäksi 1652.

Lähde: Lund Matti. Juuret 4/2015

Seuraavassa osassa käsittelen Nelimarkkojen vaiheita Ylistarossa.