Pietari Nelimarkasta Martta Karvoseen, osa 2, Matti Matinpoika Neljemark

Tässä  osassa kaksi käsittelen Matti Matinpoika Neljemark vanhemman ja nuoremman vaiheita Ylistarossa. Hämäräksi jää tosiaan syy, miksi Nelimarkat Ylistaroon siirtyvät. Matti Nelimarkka eli Neljemarv(vanhempi) ainakin on Ylistaron seurakunnan lukkarina, joka selviää Isokyrön kärjäpöytäkirjoista. Se on ainakin selvää, että Neljemark-suvun jälkeläisiä on  Alajärveltä siirtynyt kohti rannikkoa ja esi-isien tie Vähäänkyröön jatkuu.

Matti Matinpojan tai -poikien vaiheet Ylistarossa

Väliin jää muutama hämärä vuosi, jolloin mistään virallisista asiakirjoista ei löydy valaistusta Matti Matinpoika Nelimarkka-nimisten henkilöiden sijainnista. Tuomiokirjoista on pääteltävissä, että Isoonkyröön saapui viimeistään 1650-luvun alussa kaksi Matti Matinpoika Nelimarkkaa, vanhempi ja nuorempi. Veroluetteloista heitä ei hetkeen löydy. Vanhempi Matti oli ollut saapuessaan pitkään jo itsellinen ja tulee saavuttuaan pitäjän lukkariksi. Nuoremmalla Matillakin on lyhyt itseellinen aika elämässään, jonka vuoksi häntä ei luetteloista löydy.

Lähde: Matti Lund. Juuret 4/2015

Wikipedian mukaan Lukkari (alk. ruotsin klockare) oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja, joka toimi papin apulaisena. Nimitys viittaakin kellojen soittamiseen ja se on lainaa ruotsin sanasta klockare, joka tulee sanasta klocka, "kello". Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin suntiolle. 

Lukkari Matti  Matinpoika Neljemark (vanhempi) ja hänen vaimonsa asuvat Isokyrön kirkon yhteydessä jo viimeistään 1649, sitten myöhemmin he muuttivat Topparlaan, luultavasti Herttuan taloon, jonka hänen poikansa Matti (tai hän itse) on hankkinut.  Lähde: Lund Matti. Juuret 1/2017

Matti Matinpoika Neljemark (nuorempi) oli kirjattuna siis Pedersöreen vain vuonna 1644, mutta kuten alla olevasta käräjäpöytäkirjalainauksesta ilmenee, hän lienee ollut Pietarsaaren hallinta-alueella jossain roolissa vielä vuonna 1653. Alajärvikin oli tosin vielä tuolloin "Pietarsaaren markkia". Teoriaa nuoremmasta Matti Nelimarkasta tukisi tämä ajatus, että isä Matti olisi mennyt lukkariksi Ylistaroon viimeistään vuonna 1649 (kärjäasiakirjat todistavat tämän aikataulun). Matti vanhempi olisi ollut silloin 54-vuotias. Nuorempi Matti olisi sitten omien seikkailujensa jälkeen päättänyt myös muuttaa Ylistaroon, jossa hänen vanhempansa jo asuivat.

Ylistarossa Topparlan kylässä oli varattomuuden vuoksi aikaisemmalta isännältä lunastettua Herttuan taloa tarjoittu ylösotettavaksi eli nähtävästi viljeltäväksi ja asuttavaksi. Tarjotusta tilaisuudesta kiinnostui Matti Matinpoika Nelimarkka (nuorempi)  ja pyysi oikeudelta arviota mitä tämä tila tulisi maksamaan.

Isonkyrön talvikärjäjillä 1653 ilmoitettiin seuraavaa

"Kuulutettiin Herttualan taloa Topparlassa, joka on vajonnut alas velanalaisena, ja jonka Matti Matinpoika Pietarsaaren markista haluaa lunastaa arviomiesmäärityksen mukaan. Sellaista arviota laatimaan määrättiin Simuna Antinpoika Vaismaasta ja useita muita lautamiehistöstä."

Isokyrön kesäkäräjillä 1653 samana vuonna selviää, että hinta on ilmoitettu ja kaupatkin Herttua tilasta sovittu:

"Kuulutettiin lisää Herttuan taloa, jonka Matti Matinpoika Nelimarkka ("Nillimarkka") on ostanut eikä kukaan tahtonut sitä riitauttaa maan kaaren 2. luvun nojalla."

Voisi kuvitella, että Matti Nelimarkka tuosta noin vain osti Herttuan tilan rikastuttuaan jossain. Mutta ei. Hän on ollut pois kirjanpidosta "missään markissa" kahdeksan vuoden ajan, joka sukututkija Matti Lundin mukaan tarkoittaa pelkästään sitä, että henkilö on ollut maksukyvytön. Matti on siis tyhjätasku, joten miten hän voisi Herttua talon sitten lunastaa itselleen?  

-----------------------------------------

Teoria yhdesta Matti Matinpoika Nelimarkasta

Näitä kirjoitellessa väistämättä tulee mieleen, että jospa kuitenkin Matti Matinpoika Nelimarkka nimisiä henkilöitä olisikin ollut vain yksi henkilö, kuten Alajärvi-seuran julkaisuissa on mainittu.

Olisi järkeenkäypää olettaa, että Matti Matinpoika Nelimarkka olisi mennyt vävyksi Nelimarkkaan, joka tila oli hänen oman tilansa vieressä. Lisäksi hänellä oli tila, jonka hän oli perinyt sedältään ja jonka hän myi myöhemmin Pynttärille. Matti Matinpojan ja hänen vaimonsa perheeseen syntyi Alajärvellä ainakin 8 lasta. Jostain syystä perhe ei tullut eläneeksi Nelimarkassa, vaan Matti päätti siirtyä Pedersöreen talon isännäksi. Sielläkään elämä ei oikein sujunut ja hän siirtyi jo vuoden päästä Ylistaroon lukkariksi ja sepäksi. Siinä ainakin olisi ollut jonkinlaiset tulot perheen elatukseksi. Muutaman vuoden lukkarina oltuaan hän sitten ryhtyisi hamuamaan isännyyttä Herttuan taloon. No tämä jää arvelun varaan ja kaiketi vuosiluvut eivät tätä tue. Jotenkin tuntuu vaan niin keinotekoiselta sovittaa yksi Matti Matinpoika tuohon väliin..... Tällä logiikalla tosin vanhempi Matti Nelimarkka olisi ollut vain 15-vuotias ensimmäisen lapsen syntyessä! Syntymäajat ovat kuitenkin vain viitteellisiä, joten niitä on vaikea arvoida kuin käräjäpöytäkirjojen perusteella.

Geniin muutokset kuitenkin on jo äskettäin tehty sukututkijoiden toimesta sen teorian mukaan, että on ollut kaksi Matti Matinpoika Nelimarkkaa. Jos olisi ollut vain yksi, kuten Alajärvi-seuran julkaisussa mainitaan, olisi Matin ensimmäinen lapsi ollut Kirsti Matintytär Nelimarkka (s. 1605-10), jonka arvioitu syntymävuosi on huomattavasti aikaisemmin kuin muiden lasten (1624-->). Tai sitten hänen syntymäaikansa on arvioitu pahasti pieleen, kuten kaikkien muidenkin tähän liittyvien varhaisimpien esi-isien kohdalla. Olisi hyvinkin loogista, että Nelimarkan talo olisi jäänyt Matti Matinpojan vanhimmalle tyttärelle Kirstille ja vävylle, kun taas muu perhe olisi lähtenyt etsimään parempaa elämää muualta. Alajärvi-seuran julkaiseman sukututkimuksen mukaan Matti Nelimarkan vaimo olisi kuollut vuonna 1640 eli ennen Matin siirtymistä Pietarsaareen. Ylistarossa hänellä kuitenkin käräjäpäytäkirjojen mukaan on vaimo, joka taas Matti Lundin tutkimusten mukaan täytyy olla Ylistaroon perheen mukana siirtyneiden lasten äiti. Kaikki Matti Matinpojan lapset syntyivät Alajärven Nelimarkassa. Mahdollista, täysin mahdollista oman arvioni mukaan olisi myös ajatus siitä, että Matilla olisi ollut kaksi vaimoa, joista ensimmäisen kanssa olisi syntynyt Kirsti Matintytär ja toisen vaimon kanssa muut lapset.

Perin alkeellista saattaa olla tämä oma päätelmäni, joten jatketaan sillä kokeneiden sukututkijoiden linjalla, että on ollut olemassa kaksi Matti Matinpoika Nelimarkkaa. Mutta pidetään mielessä myös aiempi tulkinta yhdestä Matista.

___________________________

Teoria kahdesta Matti Matinpoika Nelimarkasta

Matti Matinpoika Nelimarkka (vanhempi) mainitaan käräjäasiakirjoissa Ylistarossa seppänä ja seurakunnan vanhana lukkarina. Ikänsä puolesta tämä tulkinta sopisi tosiaan vanhemmalle Matille. Vanha lukkari voi toki tarkoittaa pitkään lukkarina toiminutta tai sitten iältään vanhaa lukkaria.

Ylistaron seurakunnan lukkarina mainitaan viimeistään vuonna 1658 jo toinen mies nimeltä Niiles, joka on mahdollisesti toiminut tehtävässään jo vuonna 1655. Matti on siten muuttanut kirkon kupeesta Topparlaan mahdollisesti vuosien 1655-1658 aikana. Topparlassa Matti toimii seppänä. Matti Matinpoika Neljemark (juniori?) on siis lunastanut Herttuan talon vuonna 1653, joten Topparlan asuinpaikaksi Matti seniorille sopisi hyvin tämä talo.

Käräjäpöytäkirjojen mukaan Matti Matinpojan on täytynyt olla Ylistaron kirkon lukkarina ja asuneen Ylistaron kirkon yhteydessä ainakin jo ennen elokuuta vuonna 1649, jolloin on ollut käräjät, joissa Matti Matinpoika Nelimarkalla on osuutensa. Muuten näistä henkilöistä olisikin vaikea saada selkoa.

Lukkari Matti Matinpoika Nelimarkkaan liittyy tapahtumasarja, johon hän on sotkeutunut Ylistarossa vuosien 1649-1658 välillä. Matti osallistui isokyröläisen talollisen ja lautamiehen Matti Tuomaanpoika Knaapin yritykseen peittää huorintekonsa. Tarinaa seurataan käräjäpöytäkirjojen kautta. Tarkempi tarina löytyy Matti Lundin kertomana Juuret 2/2016-lehdessä. Tässä vain lyhyt kooste tästä, joka selvittää Matin osuutta petoksessa.

Marina Yrjänäntytär Pisi oli toiminut Ylistaron kirkkoherra Iisakin laidunpiikana. Häntä kuvataan irtolaisnaisena Ventilän kylästä ja hän oli tehnyt aikaisemmin kolme aviotonta lasta. Vuonna 1649 kesäkäräjät pidettiin 20-21.8. Marinaa syytetään lapsen murhasta, sillä on löytynyt kuollut lapsi vedestä. Kukaan ei ollut huomannut raskautta, mutta lapsen löydyttyä epäilyt kääntyivät heti Marinaan. Naisihmiset kylässä alkoivat tarkkailla naisia, joiden rinnoista tihkuu maitoa. Marina jää tästä kiinni ja tunnustaa lapsen syntymän. Hän kertoi antautuneensa leskimies Mikki Antinpojalle maattavaksi kuusi viikkoa ennen kuluvan vuoden uudenvuodenpäivää ja tulleensa raskaaksi. Tila oli kestänyt heinäkuun 18. päivään saakka, jolloin karhu oli rynnännyt kirkkoherran karjan sekaan ja hän oli peljästyksissään kaatunut maahan ja synnyttänyt kuolleen lapsen. Huomattuaan lapsen kuolleeksi ja vajaaksi, hän oli heittänyt hänet virtaan. Sen hän sanoo tehneensä tietämättömyyttään ja mielipuolisuudessaan. Kunnianarvoisat naiset olivat tutkineet lapsen ja todenneet tämän olevan sikiöpussissaan ja olevan noin 5 kuukauden ikäinen, eli ei täysiaikainen. Lasta ei oltu murhattu, mutta heitteillejätön vuoksi Marina tuomittiin käräjillä kuolemaan.  Mikki Antinpojalle tuomittiin 3 mk sakko.

Tätä seuranneet tapahtumat selviävät kahdeksan vuotta myöhemmin  Isonkyrön talvikäräjien 1657 pöytäkirjoista. Marina oli palannut Kyröön neljä viikkoa aikaisemmin ja pyytänyt tulla kiinniotetuksi. Pöytäkirjoista selviää, että kahdeksan vuotta aikaisemmin käräjien jälkeen Marinaa on pidetty jalkakahleissa kahden vuoden ajan. Eräs seppä, aiemmin lukkarina toiminut Matti Matinpoika Neljemark päästi hänet kahleista viilaamalla kahleet auki ja Marina oli karannut Lapuan pitäjään ja oleskellut siellä Kuortaneenjärven kylissä. Matti oli haastettu myös käräjille, mutta hänen tiedetään matkanneen tervapuumetsään huomattavan pitkän matkan päähän eikä haaste ole häntä saavuttanut.

Samana vuonna 1657 syyskäräjillä Matti Matinpoika Neljemark ensin kiistää em. asian ja syyttää vaimoaan siitä. Sitten hän kuitenkin tunnustaa ja  kertoo, että Marina oli ollut kytkettynä kaksi vuotta kahleissa ilman, että tuomion täytäntöönpanoa oli toteutettu. Matti Nelimarkka siis toimi Ylistaron seurakunnan lukkarina asuen kirkon läheisyydessä ja oli velvoitettu julkisen asuinpaikan ja viran vuoksi vastaanottamaan tuomittu Marina luokseen odottamaan syytteen täytäntöönpanoa. Matti kertoo, että toinen kahle oli poistettu jo aikaisemmin. Marina oli kahden vuoden ajan kiertänyt kyliä kerjäämässä ruokaa ja asunut hänen tykönään kirkossa, jonne myös väki oli tuonut ruokaa. Hän kertoo säälineensä naista ja naisen nöyrien pyyntöjen jälkeen viilannut hänen toisenkin jalkansa irti kahleesta.  Hän kertoo myös, että kukaan ei kahteen vuoteen ole suostunut ottamaan naista luokseen eikä siirtämään kuritushuoneelle, joten hänelle oli syntynyt naisen ylläpidosta kustannuksia.  Kahleista vapautumisen jälkeen Marina siis karkasi pitäjästä. Mattia ei voitu tuomita ennen tarkempaa asian selvittelyä ja tuomio jätettiin seuraaville käräjille.

Myöhemmin alkoi kylillä liikkua huhuja,  joiden mukaan Marinan kahdeksan vuotta aikaisemmin synnyttämän lapsen isä olisikin naimisissa oleva talollinen ja lautamies Matti Tuomaanpoika Knaapi. Matti on nostanut syytteen perättömien puheiden johdosta naapuriaan kohtaan, joka rajakiistojen vuoksi on nostanut asian esille. Monien kuulustelujen jälkeen selviää, että Matti Tuomaanpoika Knaapi onkin syyllinen ja lapsen isä. Hän on ensin yrittänyt saada Marinaa lähtemään pois raskauden selvittyä, sitten houkutellut naimattoman serkkunsa Mikin makaamaan Marinan kanssa ja tunnustamaan isyytensä. Sitten hän on vielä maksanut Matti Matinpoika Neljemarkille ja luvannut ettei koidu hankaluuksia, jos tämä päästää Marinan kahleista. Matti oli tuomittu 40 hopearahan sakkoihin asian salailusta ja tätä Matti vaatii Matti Tuomaanpojalta, joka on luvannut korvata menetykset.

Perin merkillinen sekasotku on ollut. Matti Tuomaanpoika Knaapi lienee ollut melko vaikutusvaltainen henkilö, koska asia on pystynyt niin kauan salassa ja niin moni henkilö on osallistunut hänen tekonsa peittely-yritykseen.

Vuonna 1659, johon kirjallinen todistusaineisto Matin kohdalla päättyy, Matti senior on arviolta noin 74-vuotias. Hän kuolee jossain kohtaa tuon vuoden jälkeen.

________________________________________

Palataan sitten "nuorempaan" Matti Matinpoika Neljemarkkaan, joka oli siis hankkimassa taloa Herttuasta vuonna 1653. Hän oli todellakin varaton eikä ostanutkaan taloa omilla varoillaan. Tästä on perusteellisesti kerrottu Juuret 1/2017 lehdessä. Jostain syystä Matti oli saanut vakuutettua aiemmin kuulutuksessa mainitun lautamies Simuna Antinpoika Vaismaan Isokyrön Palonkylästä. Vuoden 1663 kesäkäräjiltä selviää, että hän on taannut vähävaraiselle Matti Matinpoika Nelimarkalle 250 taalarin lainan Herttua talon hankkimiseksi Topparlasta. Samasta asiakirjasta selviää, että Matti on kuitenkin siirtynyt Topparlasta Kaukolaan. 

Edellisestä vuodesta 1652 Matti Matinpoika Neljemark kuitenkin mainitaan Ylistaron Hatolan talon isäntänä. Hän osti nykyisen Ylistaron keskustan läheisyydestä joen vastakkaiselta puolelta Herttuaa Hatola nimisen tilan, josta on tehty lainhuuto 1.2.1653 Kyrön kärjäjillä. 

Tarina ei kerro miten on mahdollista samalle miehelle lunastaa samana vuonna kaksi taloa, jos hän todennäköisesti oli ihan varaton? Herttuan taloa varten hän kuitenkin saa lainan ja samantien sen pojalleen luovuttaa, joten hän lienee hankkinut kaikilla muilla varoillaan tilan Kaukolasta.

Hatolan talon isännäksi tulee myöhemmin hänen poikansa Martti Matinpoika Nelimarkka (myöh. Kamppinen).

 Lähde: https://jpnews.fi/seurat-ja-yhdistykset/nelimarkka-sukuseura-ry/comment-page-4/

Kärjäasiakirjojen mainintoja Matti Nelimarkasta / Herttuasta

1659 Ison- ja Vähänkyrön kesäkäräjät Korsholman kreivikunnassa 13.-16.6.1659 mainitsee Matin pojan Laurin

Matti Matinpojan Topparlasta poika Lauri, nuori renki tuli oikeuden eteen ja tunnusti salavuoteuden, jota hän oli harjoittanut Akaata Pertuntyttären Kaukolasta kanssa erään kruununtalollisen tykönä. Tämä asia alistettiin täältä kruununkäräjille, koska salavuoteus oli tapahtunut mainitun kruununtalollisen työkönä.

1661 Kyrön kesäkäräjät Korsholman kreivikunnassa 17.-20.6.1661 

Olli Pietarinpoika valitti yhdessä Matti Matinpojan Herttualasta kanssa Matti Knuutinpoika Näykistä sen johdosta, että tämä oli käynyt yli heidän rajamerkkinsä ja on niittänyt heiniä heidän niittysarkansa puolelta. Mutta kun he eivät pystyneet sitä todistamaan, määrättiin nämä puolueettomat miehet: Simuna Antinpoika ja Lauri Turppa katselmoimaan sen.

1662 Isokyrön talvikäräjät Korsholman kreivikunnassa 3.-5.3.1662

Varpu (Barbro) Heikintytär Topparlasta vaatii autuaan miehensä perintöä Matti Herttuan tyköä. Matti lupasi maksaa ystävällisellä sopimuksella 15 taalaria kr viiden vuoden erissä, mihin Varpu ilmoitti tyytyvänsä.

Matti Herttua oli suorittanut tervaspuun hakkuuta Pelman yhteismetsässä. Häntä kiellettiin hakkaamasta enempää kuin mitä 2/3 veromanttaalia sallivat. Tervasten hakkuuta lienee tehty joko Asulan tai Tuokkolan talolle (2/3m). 

Lähde: Lund Matti. Juuret 1/2017

1663 Isokyrön välikäräjät Korsholman kreivikunnassa 18.7.1663 

Matti Matinpoika on valmis maksamaan Priita Hannuntyttären puolesta huorinteon sakkoja. Matin osuus takuumiehenä on 16 hopeataalaria:

Todettiin että Antti Laurinpoika Kaukolasta, Sippo Laurinpoika samasta kylästä, Heikki Simunanpoika Valtaalasta, Lauri Pertunpoika Orismalasta ja Matti Matinpoika Topparlasta ovat taanneet naimisissa olevan naisihmisen Priita Hannuntyttären puolesta. Mutta kun tämä on nyt karannut ja kun häntä on sakotettu 80 hopeataalarin sakoilla, niin julistettiin, että yllämainittujen miesten pitää maksaa sama velkasumma, koska he ovat takuumiehiä

Lähde: Lund Matti. Juuret 1/2017

1663 Kesäkäräjien asiakirjoista kiistattomasti selviää, että Herttuan talon lunastanut Matti Matinpoika Nelimarkka on Juho Matinpoika Nelimarkan isä. Juho Nelimarkka oli tuossa vaiheessa naimisissa ja ainakin kahden lapsen isä. Hänen vaimonsa oli suurella todennäköisyydellä Herttuan entisen isännän Yrjänä Erkinpoika Herttuan tytär, joka selittäisi Nelimarkkojen kiinnostuksen Herttuan talon pelastamiseen. Isä Matti Nelimarkka luovuttaa melko pian lunastamisensa jälkeen pojalleen Juholle.

"Simuna Antinpoika Vaismaasta esitti todistuksen, että oli haastanut laillisesti Antti Torkon kanssa Matti Matinpoika Nelimk:n Kukolasta erästä rahoja, nimittäin 250 taalarista kuparirahaa, jotka Simuna on lainannut tälle jonkin aikaa sitten Herttualan talon lunastusta varten ja suorittanut rahasumman sen velkojille. Ja tämän talon on Matti sittemmin antanut pois pojallensa. Sen johdosta huudatettiin samaisen talon perintöoikeutta ensimmäisen kerran."

1664 Isonkyrön kesäkäräjät Korsholman ja Vaasan kreivikunnassa 9.-11.5.1664

Pietari Matinpoika Kaukolasta todisti vaimonsa puolesta, että on oikeutettu saamaan Matti Nelimk:lta samasta kylästä rahoja 4 taalaria kr tämän pojan Lauri Matinpojan puolesta, mitkä 4 taalaria Matti velvoitettiin maksamaan.

 Juho Matinpoika Nelimarkan ja Herttuan tarinaa jatketaan seuraavassa osassa tarkemmin.

--------------------------------------------------------------

Matti Matinpoika Nelimarkka, Nihti, vävy-isäntä Nelimarkassa 1635-45, Nelimarkan isäntä 1635–1645, isäntänä Pedersören Katternössä 1644-45, Ylistaron Hatolan isäntä 1652-, s. noin 1609 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k. noin 1673 Ylistaro, Kaukola.

Puoliso: NN Pietarintytär Nelimarkka o.s. Neljemark, talonemäntä, s. noin 1600 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k. noin 1666-1667 Ylistaro, Kaukolankylä.

Vanhemmat: Pietari, Pekko (Pekka) Nelimarkka e. Sikkilä, s. noin 1561 Alajärvi, Pekkola, Sikkilä, k. välillä 1631-1633 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka ja N.N. Neljemark o.s. Sissala, s. 1565, k. jälkeen 1618 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka.

Lapset:

Juho Matinpoika Herttua e. Nelimarkka, s. noin 1624 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. k. 7.1.1727

Helga Matintytär Sihtala o.s. Nelimarkka, s. noin 1626 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. k.21.12.1727

NN Matintytär Herttua o.s. Nelimarkka, s. välillä 1630-1640 Alajärvi.k.1680 Ylistaro

Lauri Matinpoika Tuokkola e. Nelimarkka, s. noin 1635 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k. 1670 jälkeen Ylistaro. 

NN Matinpoika Nelimarkka, renki, s. noin 1638 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k. jälkeen 1664.

Pietari Matinpoika Nelimarkka, Nihti, s. 1640 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka, k. 1661 jälkeen.

NN Matintytär Nelimarkka, Piika, s. noin 1642 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka.k.?

Martti Matinpoika Kampinen e. Nelimarkka, s. noin 1638-1643 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. k. 1695