Pietari Nelimarkasta Martta Karvoseen, osa 3, Ylistaron Herttua

Tässä Nelimarkasta lähtevässä tarinan kolmannessa osassa jatketaan Matti Matinpoika Neljemarkin pojan, Juho Matinpoika Nelimarkan eli Herttuan tarinaa Ylistarossa. 

Matin poika Juho oli syntynyt vuonna 1626 Alajärven Nelimarkassa ja muuttanut Ylistaroon isänsä (ja isoisänsä?) vanavedessä. Ylistarossa Juho oli mennyt naimisiin Kaisa Yrjänäntyttären (s. 1630) kanssa. Kaisa oli nähtävästi Yrjänä Erkinpoika Herttuan tytär. Perhe oli varattomana menettänyt Herttua nimisen talon, jota siis Juhon isä tavoittelee ja saakin haltuunsa vuonna 1653. Juho olisi tuolloin ollut 29-vuotias ja vielä naimaton. Juho ja Kaisa menivät naimisiin arviolta vuonna 1655. Jossain yhteydessä on mainittu, että Juho oli Herttuan vävy. Käräpöytäkirjojen mukaan Herttuan talo siirtyi kuitenkin Matti Nelimarkan omistukseen jo ennen Juhon naimisiinmenoa Kaisan kanssa.

Juhon ja Kaisan lapset:

1. Britta Juhontytär Töyli o.s. Herttua, s. noin 1659 Ylistaro, Herttua.
2. Kerttu Juhontytär Herttua, s. noin 1660 Ylistaro, Herttua.
3. Maria Juhontytär Ala-Lahti, Pohto o.s. Herttua, s. noin 1666 Ylistaro, Herttua. 
4. Liisa Juhontytär Herttua, s. noin 1668 Ylistaro, Herttua.
5. Kaisa Juhontytär Herttua, s. 20.7.1670 Ylistaro, Herttua, k. 27.11.1736.
6. Erkki Juhonpoika Kuivinen e. Herttua, s. 20.7.1670 Ylistaro, Herttua. 
7. Jaakko Juhonpoika Herttua, s. noin 1676 Ylistaro, Herttua. 

Juhon elämän tarinaa voidaan seurata kärjäpöytäkirjojen kautta.

 1661 Ison- ja Vähänkyrön kesäkäräjät Korsholman kreivikunnassa 17.-20.6.1661

Vaimo Marja Heikintytär Kaukolasta haastoi Juho Matinpoika Herttuan ja vaati Juhon veljen Pietari Matinpojan elatuksen korvaamista tämän alaikäisyyden vuosilta. Pietari on nyt lähtenyt sotamieheksi veljensä puolesta. Juho vastasi ja toi todistajaksi Matti Pietarinpojan Kaukolasta, joka kertoi, että poika oli ollut jo yhdeksän vuotta vanha, kun hänen anoppinsa oli ottanut pojan tykönsä. Täten oikeus ei voi suoda tälle mitään elatusmaksua, sillä niin vanha lapsi voi jo tehdä työtä elatuksensa eteen. Mitä taas tulee piikaa, josta osapuolet riitelevät, niin pitää Juhon tuoda hänet äitinsä kanssa oikeuden eteen, jotta heidän välillä voidaan tehdä sovinto.

Kaukolasta olevan Matti Pietarinpojan anoppi Marja Heikintytär oli siis ottanut Matti Matinpoika Nelimarkan pojan ja Juho Matinpoika Herttuan veljen, Pietari Matinpojan 9-vuotiaana luokseen. Vuonna 1661 Pietari oli juuri tullut aikuiseksi. Mitä aikuisuus 1600-luvulla tarkoitti?

Vuonna 1662 kesäkärjäillä oli käsittelyssä eräs huorinteko-oikeudenkäynti, jossa käräjäväki laitettiin ulos käräjätuvasta käsittelyn ajaksi. Juho oli kuitenkin piiloutunut penkin alle vakoilemaan tapahtumaa ja jäi siitä kiinni. Tuomiona oli häpeäpaalu. Lisäksi hopmanni sai tehtäväksi pyytää sopivaa rankaisua. Tuskin Juho tästä tempauksesta selvisi ilman sakkoja. Samoilla käräjillä oli esillä myös Juho Matinpoika Herttuan ja Yrjänä Tuomaanpoika Paavolan välinen tappelu Köykän talon vierastuvassa. Vuoden 1663 talvikäräjillä Juholle määrättiin 3 markan sakko tukistamisesta.

Pietarsaaren käräjillä  vuonna 1663 käytiin Ylistaron Herttuan talon asukkaisiin läheisesti liittyvä omistuskista. Käräjäasiakirjan mukaan "Heikki Antinpoika esitti Tuomas Tuomaanpoika Puumalalle vaatimuksen omistusoikeudestaan Nelimarkan taloon- Heikki näytti todistuksena vaimonsa (Helga Matintytär) veljen Juho Herttuan Isossakyrössä 20.3.1645 kirjoittamaa todistusta, josta ilmeni hänen omistusoikeutensa Nelimarkan taloon.

 1663 syyskäräjillä Juho Herttua myös mainitaan:

Tuli julistettua, että Juho Herttua siirtäköön haka-aitauksensa Hölsölän peltosaran viereen vahalle paikalleen, sillä hän on ottanut itselleen vasikkahaan tietystä osasta Erkki Hölsön peltosarkaa.

Edellä kerrotaan että Matti Matinpoika Nelimarkka on lunastanut Herttuan varattoman talon Simuna Antinpoika Vaismaan lainaamilla 250 taalerilla vuonna 1653. Simuna lienee kuitannut Herttuan valkalunastuksen  ja Herttuan omaistuoikeuden siirtoa oli huudatettu aluksi Matti Matinpoika Nelimarkan nimessä ja myöhemmin Juho Matinpoika Herttua nimissä. Matti ja Simuna olivat tehneet jonkinlaisen velkajärjestelyn, mutta vasta 21.12.1669 oli tehty kauppakirja Juho Herttuan nimillä, jonka tarkoitus oli lunastaa Herttua irti tästä velasta.Velkasumma lienee kasvanut, koska hinnaksi vuonna 1669 on kuvattu 300 taaleria. 

Vuonna 1671 eli 18 vuotta Herttuan lunastuksen jälkeenkin on Juholla kuitenkin velkaa Simunalle vielä 170 taaleria, joka selviää syyskäräjien asiakirjoista:

Juho Matinpoika Herttua tuli eteen Simuna Antinpojan Vaismaasta vaatimuksesta ja tunnusti, että oli jäänyt tälle velkaa 170 taalaria kr. Koska siitä oli tämä Juhon oma tunnustus, niin tuomittiin summa ulosmitattavaksi suoritusmiehen avulla.

Vuonna 1675 tilanne ei ole vieläkään edennyt kovinkaan paljon eikä lainasuummasta ollut voitu maksaa paljoakaan, vaan Juho oli edelleen velkaa Simunan pojalle Matille, koska Simuna oli kuollut. Kärärjäpöytäkirjan tekstiä:

Juho Matinpoika Herttua tunnustaa julkisesti, että on velkaa Matti Simunanpoika Vaismaalle 150 taalaria kuparirahaa, joilla on rahoittanut talonsa oston ja joilla Matin autuas isä Simuna Antinpoika on lunastanut Herttuan asumaan taloa. Ja nämä rahat tuomittiin Herttuan oman tunnustuksen mukaan häneltä ulosmitattavaksi.

Juho Matinpoika Herttua on erittäin vähävarainen käteisestä rahasta, mutta ei täysin varaton mies. Hänellä oli kohtalaisesti karjaa. Vuonna 1679 tarkastusluettelossa hänellä on 3 hevosta, 10 lehmää, 6 nuorta vasikkaa ja 26 lammasta. 

Juholla oli kuitenkin velkaa esim. Hannu Niileksenpojalle Vaasasta. Juholla oli tälle 88 taaleria 28 ½ äyriä velkaa, jota ei pystynyt maksamaan.

Juholle ja Kaisalle syntyi ainakin 7 lasta, joista yhdestä tyttärestä jatkuu sukuni tarina. ks. seuraava osa

------------------------------------------------------------------------------------

Muutama sana vielä Herttuan talon kohtalosta, vaikka se ei suoranaisesti sukuni tarinaan enää liitykään.

Juhon nuorimmasta lapsesta Jaakosta tulee Herttuan isäntä, isänsä vielä eläessä veroluetteloiden mukaan vuonna 1695. Veroluetteloissa Jaakko alkaa esiintyä jo vuonna 1692. Avioliiton Jaakko solmii v. 1693-1694 ja hänen vaimonsa nimi oli Liisa Jeronymuksentytär (Hieronymuksentytär). Liisa oli Jeronymus Köykän tytär samasta Topparlan kylästä. Välimatkaa talolle oli kohtuullisen vähän, sillä Köykän talo sijaitsee heti Herttuan talon jälkeen alajuoksulle päin Kyrönjoen varressa. Liisan kotipaikka selviää vuoden 1712 syyskäräjillä, jolloin hänet mainitaan edesmenneenä ja yhtenä Köykän talon perijänä. Veroluetteloista Liisan kuolemaa ei huomaa, sillä Jaakko Herttua avioituu sallitun ajan päästä uudelleen samannimisen naisen kanssa, eikä veroluetteloissa tuohon aikaan ilmoitettu vaimon isännimeä. Jaakon uusi vaimo oli Liisa Martintytär, eikä hänen syntymäkotinsa ole vielä selvinnyt.

Lapsia Jaakolle syntyi vain hänen ensimmäisestä avioliitostaan, sillä asiakirjojen mukaan toisella vaimolla ei ollut minkäänlaista perintöoikeutta Herttuan taloon. Hänellä ei siis ollut perintöoikeutta esim. häntä ennen kuolleiden lastensa kautta. Lapsia Jaakolla oli kaksi, pojat Heikki ja Matti. Heikki Matinpoika mainitaan asiakirjoissa juuri ennen isoavihaa 1713, mutta sen jälkeen hänestä ei löydy mitään tieto. Heikki lienee siten kuollut isonvihan aikana ja veroluettelotiedon perusteella hän on syntynyt noin vuonna 1698.

Jaakko Herttuan nuorempi poika kokee kovan kohtalon, sillä venäläiset ryöstävät hänet mukaansa talvella 1714. Matti Jaakonpoika Herttuan ilmoitetaan olleen tuolloin 14-vuotias, eli syntynyt vuonna 1700. Käräjäasiakirjojen perusteella tiedetään, että Matti oli nähty isovihan aikana vielä niinkin myöhään, kun vuonna 1720 Turussa venäläisen kauppiaan palveluksessa. Matin oli silloin tavannut hänen sukulaisensa Juho Lahden veli ja tällainen tieto piti yllä toivoa hänen paluustaan. Vielä niinkin myöhään kun vuonna 1735 Matti Herttuan kotiin paluuta odotettiin ja hänen perintöoikeutensa pidettiin voimassa, koska hän olisi ollut Herttuan itseoikeutettu perijä. Matin kohtalo jäänee ikuiseksi kysymysmerkiksi.

Isovihan jälkeen Herttuan talossa asuu edelleen vanhaisäntä Juho Matinpoika Herttua miniänsä Liisa Martintyttären kanssa. Jaakko on kuollut ja Jaakon lapset ovat poissa. Juhon sanotaan eläneen hyvin iäkkääksi. Miniä Liisa Matintytär avioituu uudelleen 1723 saarijärveläisen Heikki Plusinpojan kanssa, josta avioliitosta ei syntynyt lapsia. Herttuan talo siirtyy Liisan uuden avioliiton myötä kokonaan vieraalle, sillä Juho testamenttaa oman osuutensa Heikille ja Liisalle, kiitollisuudenosoituksena saamastaan huolenpidosta vanhuudessaan. 

Lähde Juuret 3/2010

Vuoden 1727 kärjäjillä tuotiin esille Herttuan uuden isännän Heikki Plasuksenpojan toimesta Herttuan taloon liittyvä kauppakirja.

Lähde: Matti Lund Juuret  1/2017

Herttuan talon isänniksi tulee vielä Nelimarkan suvun jälkeläisiä erilaisten järjestelyiden kautta, koska isäntäpari oli lapseton. Tästä voi halutessaan lukea Juuret-julkaisusta.